Malli kaskessa. #Suomi100.
Jos valtioneuvoston kanslian Suomi100-propagandavideota on uskominen, satavuotias Suomi on pellavapaitainen mies, naama noessa, pellolla irvistämässä.
Usko mahdottomaan, me ollaan tehty sitä ennenkin. Me ollaan tuotu valoo sinnekin, missä ennen oli pimeää.
#Suomi100 on myös hipsterimuija vanhoja kuvia ampuvan piirtoheittimen edessä, koska moisessa setupissa on tasoja. Varsinkin kun siitä leikataan koivikossa seisovaan veteraaniin.
Luota mahdottomaan. Siihen, ettei täällä kukaan yksin jää. Että jokaisesta huolta pidetään.
Enhän luota mahdottomaan. Ei mahdottomaan kannata luottaa!
Ja niin se tulee aina pysymään.
Miten niin mahdoton tulee pysymään? Ei mahdoton pysy! Nyt on jo videossa malli kaskessa seisomassa, suu rennosti raollaan kuin kuolleella kalalla! Helmat syttyy, pois sieltä!
Sun edessä tulevaisuus, sun takana viisaus.
No kidding? Tulevaisuus ihan edessä.
Nyt jo joku siististi puettu minkki tekee jedi-muuveja hevosen kanssa. Taas pellolla tapahtuu. Aikamoista. Nyt monikulttuuriset nuoret seisovat järvessä. Kävelevät metsässä. Ja tämä tarkoittaa jotain.
Mun käsissä huominen uus, sydämessä vanha vahvuus. Usko mahdottomaan, me ollaan tehty siitä totta ennenkin. Ja mitä huomisesta rakennetaan, sen määrää se miten rohkeesti me tänään uskotaan.
Tilt. Uskotaan MIHIN? MITÄ TÄMÄ VIDEO TARKOITTAA? Miten tässä nyt pitää olla rohkea, että on aidosti #Suomi100? Pitääkö mennä pellolle seisomaan? Noeta naama?
Mahdottomasta totta jo vuodesta 1917
Tilt.