Riitelevä poliitikko näyttää rumalta
Suomalainen vaalitentti: ideologiassaan loukatut määkivät ääni murtuen ja näyttävät hävinneiltä.
Jos joskus menen politiikkaan ja eduskuntaan, lupaan olla vaaliväittelyssä ja täysistunnoissa hymyilevä mulkku, charmantti splainaaja ja toisinaan jopa myöntää, etten tiedä.
Aion olla siis täysin toisin kuin tämän hetken poliitikot.
Katsoin eilen Ylen vaalitenttiä. Kestin kymmenen minuuttia. Olisi pitänyt sietää kauemmin, koska firmani Underhood tekee vaaliennusteita, mutta joku raja masokismillakin. Tenttiin osallistujat kuulostivat ja näyttivät rumilta, koska he ovat epäcooleja riitelijöitä.
Suomalaisen poliitikon tapa väitellä on jankata väsyneenä omia kantojaan ja etääntyä vastapuolelta kiista kiistalta. Kuin huonossa perheriidassa nämä ideologiassaan loukatut määkivät ääni murtuen varmistaen, ettei vastapuoli missään tapauksessa muuta käsitystään vaan kärjistää riitaa entisestään.
Ei tuollainen toimi. Kansa vieraantuu päättäjistä, koska päättäjät ovat niin rasittavia ja tylsiä.
Jos haluaa voittaa ääniä, kannattaa varmaan olla edes vähän kiva? Myös rauhallisuus voi auttaa? Ei normaali keskustelutaito ja kohteliaisuus tarkota, että pyörtää kantansa tai porvarista tulee demari tai vassarista kokkari. Jos haluaa kriittinen tai ilkeä, voi senkin tehdä tyylillä. Joskus voisi jopa myöntää, että toinen on oikeassa.
Kuntavaalikamppailu on vasta alussa. Mutta poliitikot näyttävät jo maansa myyneiltä ja viimeksi viikko sitten nukkuneilta.
Kuinka se Sipiläkin jaksoi olla niin tuohtuneen ja loukkaantuneen – eli hävinneen – oloinen?