Ajatuspoliisien aika

Väärien ajatusten hätkähtäminen on typerää.

Profiilikuva
Blogit Hupparihörhö
Kirjoittaja on toimittaja ja startup-liikemies.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perussuomalaisten kuntavaaliteema ”sananvapaus on rikki” on samaan aikaan osuva lohkaisu ajastamme ja täysin pielessä.

Jos sananvapaudella tarkoitetaan esimerkiksi MV-lehden oikeutta levittää rasistisia valheita tai ihmisryhmien vainoamiseen johtavaa mölinää, on hyvä että tällaista ”sananvapautta” vastustetaan ja rajoitetaan. Mutta jos sloganilla viitataan ajatuspoliiseihin, joiden päätehtävä on kytätä muiden oikeamielisyyttä ja tarttua termi- tai asennevirheisiin, ollaan aika lailla vuoden 2016-2017 ytimessä.

Loppuvaa vuotta – ainakin omassa kuplassani – on leimannut jatkuvasti voimistuva puhe puheesta. Päivittäin joku toruu toista seksismistä, kulttuurisesta omimisesta, rakenteellisesta rasismista tai vaikkapa ableismista eli siitä, jos sanoo toista tyhmäksi, loukkaa vammaisia jollain kierteisellä logiikalla.

Vaikka kieli on täynnä epäoikeudenmukaisuutta ja sen sisältämien termien ja totuttujen ilmaisujen piilomerkityksiä on tärkeä osoittaa, jatkuva termikyttäys on vaarallista.

Jos jatkuvasti saa varoa sanojaan ja jopa ajatuksiaan, alamme teeskennellä toisillemme ja käyttämästämme kielestä tulee pelokasta, mutkikasta ja köyhää. Kun sydämestään hyväntahtoinen ihminen saa torut väärästä termistä ja pahimmillaan rasisti- tai seksistileiman, se aiheuttaa katkeruutta. Ja voi jopa tehdä ihmisestä trollin, joka ei enää välitä vaan möykkää rumasti ihan piruillakseen.