Koulusurmat: Jokela-selvitys edennyt ennätysmäisen hitaasti

Jokela
Teksti
Jyrki Jantunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jokela 240908

Raportti Jokelan koulusurmista luvataan vasta helmikuuksi 2009. Aivan selvää ei ole, mihin oikeusministeriön ”kaikenkattavaa” selvitystä vielä tarvitaan.

Jokelan koulukeskuksessa suruliputettiin 24. syyskuuta 2008.

Suomen Kuvalehden toimittaja Jari Lindholm selvitti tämän vuoden toukokuussa, mitä kuuluu Jokelan koulusurmien tutkinnalle.

Jokelasta oli kulunut lähes seitsemän kuukautta, mutta työryhmästä ei ollut kuultu mitään – eikä kuullakaan, ei ainakaan ennen alkuvuotta 2009.

Miksi näin?

Tässä Jari Lindholmin raportti, joka on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa 22/2008, joka ilmestyi 30.5.2008.

Ennätysmäisen
pitkä tutkinta

Viime marraskuussa, kolme viikkoa Jokelan verilöylyn jälkeen, oikeusministeriö asetti työryhmän pohjustamaan tulevaa tutkintalautakuntaa, joka laatisi tapahtuneesta selvityksen.

Kymmenhenkisen ryhmän puheenjohtajaksi palkattiin varatuomari Tuulikki Petäjäniemi, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja tasa-arvovaltuutettu, jolla on nykyisin oma konsulttitoimisto.

Jokelasta on kulunut kohta seitsemän kuukautta, mutta työryhmästä ei ole kuultu mitään – eikä kuullakaan, ei ainakaan ennen alkuvuotta 2009.

Asiaa tuntevat, mukaan lukien oikeusministeri Tuija Brax (vihr), kiistävät, että hanke olisi juuttunut byrokratiaan tai että urakka olisi muista syistä edennyt hitaasti.

Vertailu aiempiin vastaaviin tapauksiin kuitenkin osoittaa, ettei oikeusministeriö ole Jokela-selvitystä ainakaan kiirehtinyt.

Lakiesitys
hidasteena

Petäjäniemen työryhmän tärkeimpänä tehtävänä on ollut määrittää kysymykset, joita varsinainen tutkintalautakunta myöhemmin käsittelisi.

Aiheiden määrää ei ole juuri pystytty rajaamaan. Ryhmässä on jäseniä viidestä ministeriöstä, ja kaikki ovat tuoneet mukanaan suosikkinsa.

Niinpä tehtävänmäärittelyyn on päätynyt normaalien tapahtumakuvausten ja viranomaistoimien arvioinnin lisäksi sellaisia hahmottomia teemoja kuin ”psykososiaaliset tekijät” ja ”tiedotusvälineiden, internetin ja tietokonepelien mahdollinen vaikutus”.

Suurin hidaste selvitykselle on ollut, että työryhmä on päätynyt esittämään tutkintalautakunnan työn helpottamiseksi kokonaista omaa lakia. Sen turvin tutkijat saisivat käyttöönsä poliisin esitutkinta-aineistosta salassa pidettäviä dokumentteja, kuten sähköpostiviestejä ja ruumiinavauspöytäkirjoja.

Oikeusministeriö jätti lakiesityksen eduskunnalle 16. toukokuuta, mutta käsittely siirtyy syksyyn. Esitys käy ensin lausunnolla perustuslakivaliokunnassa, mistä se jatkaa hallintovaliokuntaan mietintöä varten.

Valiokunnista arvellaan, että laki voisi parhaassa tapauksessa tulla voimaan lokakuussa. Tutkintalautakunta voidaan asettaa vasta sen jälkeen.

”Asia on eduskunnan käsissä”, sanoo Jokela-työryhmässä mukana oleva lainsäädäntösihteeri Liisa Vanhala.

”Olemme jäljessä kaikista mahdollisista kevään aikatauluista.”

”Ei hidas,
mutta vaikea”

Oikeusministeri Tuija Brax kiistää, että selvitystyössä olisi viivytelty.

”Jos sinulla on semmoinen ajatus, että tutkimus pitäisi tehdä jonkun uhrin tyynnyttämiseksi huitaisten, niin sanon, että siinä ei olisi mitään järkeä.”

Braxin mukaan erillinen, pelkästään Jokela-tutkintaa koskeva laki on välttämätön.

”Tarkoitus on selvittää, mitä jatkossa voi tehdä paremmin. Sitä ei voi arvioida, jos ei tiedä, mitä tietoa siellä on liikkunut. Ja tietoja ei ilman tarkkaa lakia anneta.”

Myös Konginkankaan liikenneonnettomuuden ja tsunamin jälkihoidon tutkiminen kesti pitkään, Brax sanoo.

”Tämä on resursseihin nähden ihan normaali onnettomuustutkintaprosessi, ei mitenkään poikkeuksellisen hidas. Mutta ennenkuulumattoman vaikea kyllä.”

Myös työryhmän puheenjohtaja Petäjäniemi korostaa, että hanke on työläs.

”Kyllä se vain on fakta, että aikaa kuluu. Mutta ei nyt runsaasti sen yli, mikä onnettomuustutkintaan yleensä kuluu.”

Ripeä
Myyrmanni-tutkinta

Väite ei pidä paikkansa. Jokela-tutkinnasta on tulossa Suomen oloissa ennätysmäisen pitkä.

Presidentti Martti Ahtisaaren tsunami-tutkintalautakunta kävi vuonna 2005 läpi satoja viranomaisselvityksiä ja kansalaiskirjeitä, haastatteli 165 ihmistä ja teki kaksi matkaa Thaimaahan – ja sai silti työnsä valmiiksi vajaassa puolessa vuodessa.

Vielä parempi esimerkki on Myyrmannin pommiräjähdys lokakuussa 2002.

Sisäministeriö asetti tutkijaryhmän räjähdystä seuraavana päivänä. Ryhmä aloitti työnsä heti, ja raportti julkistettiin neljä kuukautta myöhemmin.

Jokelan tapahtumista kului kolme viikkoa, ennen kuin työryhmä nimitettiin, ja lähes kolme kuukautta, ennen kuin se piti ensimmäisen kokouksensa.

Myyrmanni-tutkintaan ei liioin tarvittu erillistä lakia, vaikka kysymyksessä oli Jokelan tavoin rikos, ei onnettomuus. Lautakunnan tukena oli tuolloinen pelastustoimilaki, jonka nojalla kerättiin tarvittavat tiedot ja taattiin poliisin sekä pelastustoimen virka-apu.

Tutkijat hankkivat käyttöönsä esimerkiksi varautumissuunnitelmat ja hätäkeskustallenteet, jollaisten saamiseksi Jokela-tutkinnassa joudutaan nyt jostain syystä säätämään oma laki.

Toisin kuin Jokelan tapauksessa, Myyrmanni-selvityksessä myös jätettiin viisaasti käsittelemättä asiat, jotka oli puitu jo rikostutkinnassa.

Jokela on aiheuttanut varsinaisen selvityspöhön. Asiaa käsitellään parhaillaan valtioneuvoston kanslian johdolla ministeriöiden yhteistyöryhmässä, opetushallituksessa, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä liikenneministeriössä.

Tampereen yliopiston mediatutkimus on juuri valmistunut, ja Helsingin yliopistokin tarttunee asiaan.

Aivan selvää ei ole, mihin oikeusministeriön ”kaikenkattavaa” selvitystä vielä tarvitaan.

Määräaika
meni umpeen

Puheenjohtaja Petäjäniemen mukaan työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen luonnoksen ”faktaosasta” eli tapahtumakuvauksesta.

Olisikin ihme, jos osuus olisi kesken, sillä se perustuu poliisin esitutkintaan.

”Maaliskuun loppu oli meillä ensimmäinen määräaika”, Petäjäniemi sanoo.

”Saimme kyllä siihen mennessä kysymykset määritettyä, mutta sitten tuli tämä perustuslakikompa.”

Petäjäniemi on aiemmin haastatteluissa luvannut selvityksen valmistuvan loppuvuodesta. Aikataulu ei pidä.

”Viestitin jo oikeusministeriön kansliapäällikölle, että jos saamme aikaa jonnekin helmikuulle, otamme sen mieluusti vastaan.”

Lakiesityksessä arvioidaan, että hankkeeseen tarvitaan rahaa 200000 euroa. Sitä käytetään Petäjäniemen mukaan mahdollisiin lisäselvityksiin.

”Minä olen ainoa, joka saa palkkiota, kun en ole missään ministeriössä töissä. Mutta en minä saa sitä kahtasataatuhatta.”

Lue tämän viikon Suomen Kuvalehdestä (ilm. 26.9.2008), mitä oikeusministeri Tuija Brax sanoo nyt Jokela-tutkimuksen aikataulusta: “En tiedä. Ei oikeusministeri voi sanella perustusvaliokunnan aikatauluja.”

Teksti
Jari Lindholm

Kuva
Markku Ulander / Lehtikuva

Keskustelu
Jokela, Kauhajoki: Miksi taas?

SK netin blogeissa
Kiusaaminen vai konsolipelit (Kalle Kinnunen, Kuvien takaa, 24.9.2008)
Eduskunta järkyttyi (Matti Simula, PolKom.fi, 23.9.2008)

Kauhajoki-uutisointia SK netissä
Voiko pahuuden kitkeä pois ihmisestä? (SK netti 4.10.2008)
Miten ehkäistä uudet hirmuteot? (SK netti 3.10.2008)
Matti Saari halusi “aina murhata mahdollisimman paljon ihmisiä” (SK netti 1.10.2008)
Miksi rattijuoppo Matti Saari sai aseluvan? (SK netti 29.9.2008)
Ilta-Sanomien mukaan Matti Saaren aseen takavarikoinnista oli jo annettu määräys (SK netti 27.9.2008)
Sisäministeri Holmlund saa kansan ja poliisien tuen (SK netti 26.9.2008)
Kauhajoen koulusurmaaja Matti Saari: käytös muuttui viikonloppuna (SK netti 25.9.2008)
Kriisipsykologi Soili Poijula: Aseen helppo saatavuus keskeinen tekijä (SK netti 25.9.2008)
Jokela-selvitys edennyt ennätysmäisen hitaasti (SK netti 25.9.2008)
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat: KRP tehostaa netin valvontaa (SK netti 25.9.2008)
Olavi Sydänmaanlakka : “Kyllä tämä oli nähtävissä” (SK netti 24.9.2008)
“Vaarallinen syrjäytymisen muoto syntynyt Suomeen” (SK netti 24.9.2008)
Vihjepuhelin avattu, uhrien omaisille ilmoitettu, käsiaseiden kiellossa ongelmia (SK netti 24.9.2008)
Miksi lapsesta kasvaa paha (SK netti 24.9.2008)
“Hengenheimolaiset löydetään yhä varmemmin netistä” (SK netti 24.9.2008)
Kauhajoen surmaaja: Matti Juhani Saari (SK netti 24.9.2008)
Jokelan jälkeen satoja nettiuhkauksia (SK netti 23.9.2008)
11 uhria (SK netti 23.9.2008)
“Videoista oli soitettu jopa ulkomailta asti” (SK netti 23.9.2008)
“Hyvinvointivaltion alasajolla on seurauksensa” (SK netti 23.9.2008)
Poliisi kuulusteli epäiltyä ennakolta (SK netti 23.9.2008)
9 kuollutta (SK netti 23.9.2008)
Poliis: Uhreja on useita, ampujaa viedään sairaalaan (SK netti 23.9.2008)
Surmasiko kouluampuja itsensä? (SK netti 23.9.2008)
Netin keskustelupalstoilla arvaillaan jo ampujaa (SK netti 23.9.2008)
Poliisi: Kauhajoella ehkä useita kuollut (SK netti 23.9.2008)

SK netin kuvagalleria
Jokelan terapeuttiset kuvat (SK netti 16.11.2007)

Nuoret ja väkivalta -teema SK netissä
Neurologi: Nostakaa jo viinaveroa! (SK netti 3.9.2008)
Psykologi: Tietokonepelien yleistyminen lisäsi aggressiivista käyttäytymistä (SK netti 2.9.2008)
Poliisi: Nuorten väkivalta ei ole kasvanut, vielä (SK netti 1.9.2008)
Stakes: Väkivalta yleistynyt peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa (SK netti 26.8.2008)
Taas teinisurma: Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 16.8.2008)
Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 24.7.2008)
Matka suomalaiseen väkivaltaan: Musta hetki (pdf; SK 31/2006)
Psykiatri Jari Sinkkonen: “Lapset on hoidettava kotona” (SK netti 20.11.2007)
Jokela: Tappava ase (SK netti 7.11.2007)