Orjakauppiaat kävivät kylässä
Vielä viime kesänä Sivupolun asukkaat olivat innoissaan, kun he saivat työluvan ja löysivät töitä. Ennakkoluuloton välitysfirman johtaja saapui Sivupolulle. Hän palkkasi turvapaikanhakijoita ja maksoi asiallista minimipalkkaa. Onnekkaimmat saivat toimeentulon ja pääsivät pois vastaanottokeskuksen arjesta.
Vähitellen työnantajan maine kuitenkin muuttui: hyväntekijästä ei enää puhuttu ihaillen ja innostuneesti vaan epäluuloisesti ja vihaisesti.
Kertomusten mukaan palkka oli kyllä kelvollinen, mutta työntekijöiden oli asuttava työnantajan asunnoissa: pienessä kaksiossa saattoi nukkua lattialla olevilla patjoilla kahdeksankin miestä, joista jokainen maksoi asunnostaan vähintään puolet asunnon markkinoiden mukaisesta vuokrasta.
Työnantaja siis peri tarjoamastaan patjamajoituksesta nelinkertaisen vuokran markkinahintaan verrattuna. Jos joku hankki oman asunnon, työt vähenivät välittömästi ja loppuivat pian kokonaan.
Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista
Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.
