Ministereiden ehdotuksilla ei murhenäytelmiä estetä

Kaksi ihmistä on kuollut järjettömän väkivallan takia. Se, mitä on tapahtunut, on kauheaa. Toivon, että se mitä tapahtuu tulevaisuudessa, ei lisää kauheutta, vaan on rakentavaa ja eheyttävää. Meidän on mietittävä, miten jatkossa toimimme toisin, jotta murhenäytelmä ei toistuisi.

Medialla ja yhteiskunnalla on taipumus käsitellä Turun hirmutyön kaltaisia tekoja yhteiskunnallisina ilmiöinä. Myös tarjotut lääkkeet niiden korjaamiseksi ovat yhteiskunnallisia. Teot ovat kuitenkin yksilön tekoja – valintoja, jotka syntyvät yhden ihmisen elämäntarinan, hänen elinolosuhteittensa ja henkilökohtaisten luonteenpiirteiden seurauksena.

Käsittääkseni vielä ei ole selvinnyt, oliko teko suunniteltu terrori-isku vai seonneen nuoren miehen silmitön vihanpurkaus. (Toisaalta voidaan kysyä, onko terrorismi koskaan mitään muuta kuin seonneiden ihmisten silmittömän vihan purkamista?)

Väkivallan estämisen kannalta sillä, oliko Turun hirmuteko terrorismia vai spontaani viharikos, on merkitystä: koska näiden rikosten motiivit ovat erilaiset, myös niiden estäminen henkilötasolla vaatii erilaisia toimia.