Yksi mies v. kansakunnan etu
Yhdysvaltain perustuslaki on remontin tarpeessa. Viimeisin todistuskappale tarpeesta on senaattori Jim Bunning (R-Kentucky), joka on ottanut koko kongressin sekä miljoonat amerikkalaiset panttivangeikseen.
Senaatin oli viime viikolla määrä äänestää 10 miljardin dollarin lakipaketista, joka olisi turvannut työttömyysturvan jatkamisen pitkäaikaistyöttömille, terveydenhoidon vanhuksille, työllistämisprojektien rahoituksen, sekä estänyt tuhansien valtion työntekijöiden lomautuksen. Suosittujen projektien rahoituksen piti olla selvä, mutta valtion velkataakasta huolestunut Bunning pysäytti lainsäädännön yhden miehen kampanjallaan.
Bunningin veto oli aikainen joululahja demokraateille. Tukipaketti nauttii mittavaa suosiota yli puoluerajojen. Innosta hehkuvat demokraatit ovat suorastaan asuneet TV-kameroiden edessä viime päivät, käyttäen Bunningin vetoa esimerkkinä republikaanien vastuuttomasta ja negatiivisesta politiikasta.
Jos sivuutamme puoluepoliittiset väännöt, tapaus Bunning osoittaa, miten vaarallisen paljon valtaa hallintolaki antaa yhdelle senaattorille.
Bunning ei ole yksin. Muutama viikko sitten senaattori Richard Shelby (R-Alabama) esti presidentti Obaman korkean tason virkamiesten nimityksen. Shelby käytti nimityksiä kiristyskeinona, jonka avulla hän pyrki sumplimaan Yhdysvaltain lennoston miljardiluokan tankkeritilaukset kotiosavaltioonsa.
Terveydenhoidon uudistus -keskutelun ympärillä olemme jälleen havainneet, että nykyinen lainsäädäntö antaa oppositiolle liikaa valtaa. Päättäväinen ja yksimielinen oppositio kykenee seisomaan tulppana koko senaatin toiminnalle. Tietyissa tapauksissa jopa yksi senaattori voi pysäyttää lainsäädännön toiminnan melko tehokkaasti.
Ns. filibuster-säännöstö on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Jopa monet senaattorit uskovat, että systeemi, jossa 40 senaattoria pystyy pysäyttämään koko maan toiminnan ei ole kenenkään muun paitsi oppositiopuolueen strategistien etu. Vakava keskustelu aiheesta on onneksi jo alkanut.
Soundtrack: Amy Winehouse, Rehab.