Yhdysvallat on kriisissä: on syytä huoleen, mutta ei paniikkiin
Yhdysvallat on keskellä järjestäytynyttä hyökkäystä maan yhteiskuntajärjestystä vastaan, professori Marko Maunula kirjoittaa. Historioitsijana hän ei silti näe tilannetta täysin lohduttomana.
Minä uskon Amerikkaan.
Yhdysvallat on läpi historiansa toikkaroinut kriisistä toiseen. Se on toistuvasti natissut liitoksistaan, ajanut mailitolkulla tyhjällä renkaalla ja operoinut pelkällä uskolla tulevaisuuteen. Silti jollain ilveellä se on selvinnyt haasteista entistä ehompana.
Viime viikot olemme seuranneet huolestunutta käsien vääntelyä amerikkalaisen demokratian tulevaisuudesta. Monet älykkäät ja ajan tasalla olevat ihmiset ovat soittaneet hälytyskelloja ja varoittaneet Yhdysvaltojen kaivavan omaa hautaansa.
Huoli on erittäin ymmärrettävää. Valkoisessa talossa istuu presidentti, joka ei joko tunne tai kunnioita perustuslakia. Vain pari viikkoa virkaan paluunsa jälkeen Donald Trump on jo yrittänyt viedä kongressilta sen perustuslailliset valtaoikeudet ja haastanut amerikkalaisen oikeuslaitoksen. Lisäksi hän on halunnut täyttää virkakunnan ja hallituksen jees-miehillä ja -naisilla, joilla ei ole asiantuntemusta.
Trumpilla on apunaan republikaanipuolue, jonka enemmistö näyttää valmiilta myöntymään hänen jokaiseen toivomukseensa. Pelottavan moni republikaani on kiinnostuneempi Trumpin miellyttämisestä ja puolueen lyhyen tähtäimen edusta kuin amerikkalaisen demokratian tulevaisuudesta.
Oppositiopuolue on eksyksissä ja peloissaan kuin pikkulapsi metsässä. Demokraatit ovat hajanaisia ja etsivät keinoja vastata Trumpin salamasotaan amerikkalaista hallintokulttuuria ja vallan kolmijakoa vastaan.
Amerikkalainen yhteiskunta toimii toistuvasti kriisitilassa. Yhdysvallat syntyi sekoituksesta katuprotesteja, mellakoita, sotaa ja taitavaa poliittista operointia. Maan vallankumous ja itsenäistyminen oli monessa mielessä sisällissota sekä kansakunnan jakanut poliittinen kriisi.
Perustuslain ratifiointi 1787–1788, vuoden 1800 vaalit, ja vuoden 1812 sota paljastivat nuoren kansakunnan sisäiset jakolinjat. Yhdysvallat sekä sen perustajaisät eivät olleet yksimielisen patrioottinen kansa muualla kuin myöhempien sukupolvien romanttisissa kuvitelmissa.
Kysymys orjuudesta jakoi kansakunnan. Vuosina 1861–1865 ristiriita kärjistyi etelävaltioiden yritykseen irtautua Yhdysvalloista, jota seurasi sisällissota. Väkivalta, terrori ja etelän konservatiivien taistelu demokratiaa vastaan leimasivat jälleenrakennuksen aikakautta.
Rotuerottelun aikakausi rikkoi perustuslakia. Riehakas 1920-luku päättyi historialliseen lamaan. Syvän laman vuodet loppuivat toiseen maailmansotaan sekä maailmanlaajuiseen taisteluun demokratian puolesta. Se jatkui kylmän sodan muodossa totalitaarista kommunismia ja imperialistista Neuvostoliittoa vastaan.
Sodanjälkeinen vauraus oli historiallista, mutta sen varjossa naiset, seksuaali- ja etniset vähemmistöt, sekä ennen kaikkea afroamerikkalaiset taistelivat tasavertaisten oikeuksien puolesta. Etelässä kampanja ei ollut veretön. Monet maksoivat aktivismistaan hengellään.
Senaattori Joseph McCarthyn kommunistivainot, kampusten kuohunta 1960-luvulla ja poliittiset murhat sekä vasemmistoterroristien iskut 1970-luvulla. Satunnaiset mellakat aina meidän päiviimme saakka. Kaikki nämä muodostavat merkittävän osan amerikkalaista poliittista historiaa.
Kaikesta kaaoksesta huolimatta Yhdysvallat on valtaosin kompuroinut eteenpäin ja ylöspäin. Sen demokratia on ajan saatossa ottanut uusia ryhmiä piiriinsä. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on nykyisin itsestäänselvyys.
Amerikkalaiset valitsivat afroamerikkalaisen presidentin kahdesti. Tasavertainen avioliitto-oikeus on korkeimman oikeuden vahvistama. Yhdysvallat on integroituneempi ja kirjavampi kuin koskaan historiansa aikana. Sen kulttuuri ja talous ovat uskomattoman dynaamisia.
Olen usein verrannut Yhdysvaltoja renessanssin ajan Firenzeen, jonka politiikka oli kaoottista ja paikoitellen väkivaltaista taistelua vallasta ja vauraudesta. Samaan aikaan se loi uskomatonta tiedettä, taidetta, kulttuuria ja vaurautta, jonka saavutukset rikastuttavat elämäämme vielä 21. vuosisadalla.
Yhdysvallat on kriisissä, sitä ei käy kiistäminen. Olemme keskellä järjestäytynyttä hyökkäystä maan yhteiskuntajärjestystä vastaan. Jos Trump saa läpi kaiken haluamansa, amerikkalainen perustuslaki rampautuu pitkäksi aikaa.
Historioitsijana en silti näe tilannetta täysin poikkeuksellisena tai lohduttomana. Me olemme olleet pahassa jamassa aikaisemminkin. Jokainen kerta amerikkalainen yhteiskunta, perustuslaki, ja demokratia ovat selvinneet kriisistä vauraampana ja vapaampana kuin aikaisemmin.
Vuosisatojen saatossa amerikkalaiset instituutiot ovat osoittaneet kestävyytensä ja kykynsä vastata haasteisiin. Uskon edelleen niiden sitkeyteen ja voimaan. Jossain vaiheessa tämäkin kriisi loppuu. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Vakavat huolenaiheet ovat oikeutettuja, mutta olen samaa mieltä kuin Kummisetä-elokuvan Amerigo Bonasera. Me uskomme Amerikkaan.
Soundtrack: The Byrds, Chimes of Freedom