Yhdysvallat on käymistilassa, jota ruokkivat talouden moraalikato, työvoimapula, inflaatio, logistiikan ongelmat ja rikokset
Koronaviruksen vaikutus päivänpolitiikkaan on itsestäänselvä. Se vaikutti vuoden 2020 vaaleihin ja voi muokata myös ensi vuoden vaalituloksia.
Koronavirus on sitkeä sissi. Tauti täyttää pian kaksi vuotta, ja edelleen se tartuttaa Yhdysvalloissa liki 100 000 ja tappaa hieman alle 2 000 ihmistä päivässä.
Politiikka ja monien republikaanisten osavaltioiden huono rokotuskattavuus pitkittävät kriisiä. Rokote on ilmainen ja helposti saatavissa, mutta esimerkiksi West Virginiassa vain 40,7 prosenttia väestöstä on rokotettu.
Koronaviruksen vaikutus päivänpolitiikkaan on itsestäänselvä. Se vaikutti vuoden 2020 vaaleihin, ja ellei virus kukistu suhteellisen nopeasti, se muokkaa myös ensi vuoden vaalituloksia.
Viimeiset puolitoista vuotta ovat osoittaneet amerikkalaisen yhteiskunnan taloudellisen ja psyykkisen haavoittuvuuden. Talouden moraalikato, työvoimapula, inflaatio, logistiikan ongelmat ja rikostilastot muokkaavat amerikkalaista keskustelua.
Koronakriisi on voimistanut olemassa olevaa kritiikkiä amerikkalaista talousmallia kohtaan. Kuten kriiseillä usein on tapana, käynnissä oleva pandemia osoitti nykyisen systeemin ongelmat ja nopeutti olemassaolevia muutoksia.
Vuonna 2019 Delta Airlines teki 6,2 miljardia dollaria voittoa ja jakoi rahat nopeasti työntekijöilleen sekä sijoittajille. Vain muutama kuukausi historiallisen hyvän tuloksen julkistamisen jälkeen Delta sai valtiolta 5,4 miljardia dollaria suorana tukena sekä lainoina. Vasemmiston tuttu slogan ”Yhdysvalloissa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot sosialisoidaan” sai uutta kaikupohjaa.
Koronakriisi syvensi kivijalkakauppojen ja muiden pienten yritysten alamäkeä, mutta Amazonissa rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Huoli amerikkalaisen kapitalismin kestävyydestä sekä sen etiikasta antoivat demokraattien vasemmistolle uutta itsevarmuutta, kuten vääntö infrastruktuuri-lainsäädännöstä osoittaa.
Pandemia puski miljoonat amerikkalaiset pohtimaan uudelleen uravalintojaan ja työnsä mielekkyyttä. Poikkeustilanne ja aikaisempaa avokätisempi valtion tuki mahdollistivat elämän uudelleenjärjestelyt.
Ylityöllistetyt sairaanhoitajat, alipalkatut ravintolatyöntekijät, koronan koettelemat opettajat ja lukuisat muut duunarit äänestivät jaloillaan. Työmarkkinoiden mullistus jatkuu, ja myös istuva työvoimaministeri Marty Walsh ihmettelee tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät kohtaa.
Virus osoitti jälleen kansallistalouksien riippuvuuden monimutkaisista globaaleista toimitusketjuista. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan pandemian rooli logistiikan ongelmissa on silti rajallinen. Kyse on myös kuljetusalan infrastruktuurin vaikeuksista pysytellä kasvavan maailmankaupan tahdissa.
Toimitusketjujen ja tuotannon riippuvuus kymmenistä operoijista ympäri maailmaa tekee systeemistä haavoittuvaisen. Kriisin vaikutukset näkyvät niin kauppojen hyllyillä kuin tuotannossakin.
Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ruokkii inflaatiota. Yhdysvaltain keskuspankki uskoo hintojen nopean nousun olevan tilapäinen ilmiö, mutta jotkut vakavasti otettavat kommentoijat varoittelevat inflaatiopaineiden olevan pitkäaikaisempaa sorttia.
Asumiskustannusten ja energian hinnannousu pahentavat tilannetta. Kun lisäämme yhtälöön työvoimapulan sekä pandemian aikana rahojaan säästäneiden amerikkalaisten kasvavan kulutusinnon, inflaatio saattaa osoittautua toivottua pitkäikäisemmäksi.
Kaikki tämä epävarmuus – yhdistettynä mellakoihin, jakautuneeseen kansakuntaan ja poikkeuksellisen dramaattisiin vaaleihin – ruokkii amerikkalaisten aggressioita.
Muutostilassa ja kaaoksessa tarpovat yhteiskunnat ovat väkivaltaisia. Vuonna 2020 Yhdysvallat todisti henkirikosten lukumäärän ennätysmäisen nousun. Edellinen ennätysnousu tapahtui hulluna vuotena 1968.
Yhdysvallat on käymistilassa ja kansalaiset vaativat toimia. Demokraattien vasen siipi on tiedostanut tämän ja puskee dramaattisia muutoksia amerikkalaiseen yhteiskunta-ajatteluun. Republikaanit ovat vastanneet satsaamalla aikaisempaakin enemmän kulttuurisotiin.
Konkreettisella tasolla tilanne aiheuttaa valtavia hankaluuksia esimerkiksi presidentti Joe Bidenin infrastruktuuri-ohjelmalle. Jos hän onnistuu yhdistämään hajanaiset demokraatit kompromissin taakse, tuotantoketjun ongelmat, inflaatio ja työvoimapula tuovat lisähaasteita projektille.
Jokainen kriisi ruokkii muutosvoimia. Jos inflaatio, työmarkkinoiden myllerrys ja muut talouden ongelmat jatkuvat pitkään, Yhdysvaltojen politiikka jatkaa radikalisoitumistaan. Kun keskitie ei osaa ratkaista ongelmia, politiikan keskipakoisvoima sinkoaa äänestäjiä kauemmaksi marginaaleihin.
Soundtrack: Creedence Clearwater Revival, Have You Ever Seen the Rain.