Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Vuosi 2018 ja vuoden 1968 opetukset – Viisikymmentä vuotta sitten maailma natisi liitoksissaan

Blogit Americana 30.12.2017 13:49
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Eräs yleisimpiä historioitsijoiden kohtaamia kysymyksiä on: ”Onko koskaan historiassa asiat olleet samalla tavalla sekaisin kuin tänään?”

Kysymyksen sanamuoto vaihtelee, mutta sen perusolemus on sama. Kysyjä haluaa löytää nykypäivälle vastikkeen historiasta, hahmottaa miten sen opetukset voisivat auttaa meitä tunnistamaan ja korjaamaan tämän hetken ongelmat.

Yleensä historioitsijat alkavat jupisemaan jotain tylsää monologia historian olemuksesta ja jokaisen aikakauden uniikeista muuttujista. Samalla me silti painotamme historiallisten voimien pysyvyyttä, taloudesta vallan dynamiikkaan.

Kun kysyjän silmät alkavat etsimään pakoreittiä keskustelusta, historioitsijat luovuttavat ja vastaavat kysymykseen suoremmin. He varoittavat yksinkertaistuksista mutta löytävät menneisyydestä verrattavan aikakauden.

Kun kuulen ensimmäisen lauseen kysymyksen, oma vastaukseni on: ”1968”.

 

Viisikymmentä vuotta sitten maailma natisi liitoksistaan. Yhteiskunnat kuohuivat rautaesiriipun molemmin puolin. Demografinen kehitys, uusi teknologia ja talouden mullistukset jakoivat maailmaa, ruokkien ideologista vastakkainasettelua ja johtaen väkivaltaiseen katujen politiikkaan.

Vuosi alkoi Tet-hyökkäyksellä. Presidentti Lyndon B. Johnson ja amerikkalaiset kenraalit olivat vuosia vakuutelleet amerikkalaisille että voitto Vietnamissa oli aivan nurkan takana. Tet osoitti sotajohdon valehdelleen. Vietkongin ja Pohjois-Vietnamin operaatio söi sodan suosiota Yhdysvalloissa ja puski LBJ:n jättämään Valkoisen talon.

Helmikuussa Orangeburg, South Carolinan poliisi ampui kuoliaaksi kolme afroamerikkalaista opiskelijaa, jotka olivat protestoineet rotuerottelua paikkakunnan keilahallissa. Tragedia ruokki opiskelijaliikkeen ja kansalaisoikeusliikkeen kasvavaa radikalisoitumista.

Keväällä Puolan antisemitistinen aalto ja opiskelijoiden protestit synnyttivät jännitteitä puolalaisten opiskelijoiden ja maan kommunististen hallitsijoiden välillä. Naapurimaa Tsekkoslovakiassa Prahan kevät -liike jatkoi nousuaan.

Maaliskuussa amerikkalaiset sotilaat tappoivat 350–500 siviiliä My Lain verilöylyssä. Tapahtuma ei tullut julkisuuteen yli vuoteen, mutta se haavoitti amerikkalaisten globaalia mainetta ja maan omakuvaa vakavasti.

Huhtikuussa Baader-Meinhof ryhmittymä teki ensimmäisen terrori-iskunsa. Martin Luther King, Jr. ammuttiin Memphisissä.

Toukokuussa Ranska vajosi kaaokseen. Yleislakko ja opiskelijalevottomuudet puskivat maan vallankumouksen partaalle. Biafran sota jatkui Nigeriassa.

Kesäkuussa Robert Kennedy, demokraattien todennäköinen tuleva presidenttiehdokas, kuoli murhaajan luoteihin Los Angelesissa.

Elokuussa Varsovan liiton tankit saapuivat Tsekkoslovakiaan, tuhoten Prahan kevät –liikkeen ja maan orastavan demokratia-kehityksen. Yhdysvalloissa demokraattien puoluekokous Chicagossa synnytti kaaoksen kokoussalissa ja poliisimellakoita kaupungin kaduilla.

Lokakuussa Meksikon viranomaiset ampuvat kuoliaaksi 300–400 protestoivaa opiskelijaa. He vastustivat maan autoritääristä johtoa, joka oli kiinnostuneempi pian alkavista olympialaisista kuin opiskelijoiden, työläisten ja maanviljelijöiden ongelmista.

Kiinassa kulttuurivallankumous saapui sen kaaoottisimpaan vaiheeseen, ja keskusvalta yritti ottaa tilanteen kontrolliinsa alas maaseudulle -ohjelman avulla. Kamputseassa syntyi Khmer Rouge -liike.

Nuori väestö reagoi korruptiota ja köyhyyttä vastaan sekä jaloillaan että nyrkeillään.

Kun vuosi 2018 on alkamassa, me tuskin näemme näin ravistelevia haasteita maailman tulevaisuudelle. Silti, samantyyppiset demografiset ja teknologiset muutokset ravistelevat maailmaa.

1960-luvulla demografinen kehitys keskittyi suurten ikäluokkien orastavan aikuistumiseen. Nuoret halusivat enemmän valtaa, haastoivat ja tuomitsivat sodan kokeneen sukupolven moraalin ja taloudellisen sekä poliittisen vaikutusvallan.

Tänään kehittyvän maailman väestön nopea kasvu ruokkii edelleen kasvavaa muuttoliikettä mm. Afrikasta ja Lähi-Idästä. Nuori väestö reagoi korruptiota ja köyhyyttä vastaan sekä jaloillaan että nyrkeillään. Trendin edelleen kasvavia globaaleja vaikutuksia ei sovi vähätellä.

1960-luvulla sateliitit mahdollistivat ensimmäistä kertaa suorat tv-lähetykset globaalissa mittakaavassa. Mullistukset ruokkivat toisiaan mantereelta mantereelle, ja opiskelijaradikaalit tunsivat olevansa osa globaalia vallankumouksellista liikettä.

Tänään internet on yhdistänyt miltei koko maailman. Natsit, islamistit ja muut radikaalit läpi ideologisen kirjon ovat luoneet aktiivisia, globaaleja verkostoja. Paradoksaalisesti internet ja globalisaatio ovat ruokkineet ultranationalistisia liikkeitä, edesauttaen niiden poliittista voimistumista.

 

Me selvisimme vuodesta 1968. Monet aikakauden kahtiajaon symboleista ja tukipilareista ovat kaatuneet, kommunismi niistä tärkeimpänä. Maailma tänään on vapaampi, vauraampi, turvallisempi, terveempi, paremmin koulutettu ja ympäristötietoisempi. Se on myös vähemmän rasistinen, seksistinen ja homofobinen.

Me ihmiset olemme hyviä selviytymään kriiseistä. Silti, me vain osittain tiedostamme ne valtavat voimat jotka heittelevät meitä. Etsimme lohtua ja selitystä populistisista teorioista ja voimien pinnallisista heijastuksista, jotka tarjoavat helppoja syyllisiä: maahanmuuttajat, rajakit/suvakit, Sipilä, kokoomus ja vihervasemmisto.

Ratkaisu ongelmiin ja tulevaisuuden haasteisiin vaatii kykyä tunnistaa ja analysoida kehitys, asettaa oma subjektiivinen kokemus niin yksilönä kuin kansakuntanakin laajempiin kehyksiin.

Tästä riippuu koko ihmiskunnan tulevaisuuden muoto ja sisältö.

 

Soundtrack: The Beatles, Revolution