Vuoden 2014 parhaat amerikkalaiset levyt
Tänäkin vuonna amerikkalainen musiikkimaailma tuotti leijonanosan maapallomme parhaasta populaarimusiikista. Maan musiikkivuosi oli rikas.
Yksi bändi lunasti lupauksensa korkojen kera (The War on Drugs) ja toinen nouseva tähti tyhjäsi henkilökohtaisen pajatsoni (Sturgill Simpson). Atlantan Killer Mike jatkoi yhteistyötään El-P:n kanssa, tehden komeaa jatkoa Run the Jewels -projektinsa kera.
Listaan olisi voinut surutta lisätä muutaman muun levyn (The New Basement Tapes, The Afghan Whigs), mutta rajat on vedettävä johonkin.
Swans: To Be Kind
Levy tuo mieleen Weimarin tasavallan aikaiset eksperssionistit, jotka on päästetty irti 21. vuosisadan studioon. Michael Gira on yksi aikakautemme tinkimättömimmistä ja kiinnostavimmista taiteilijoista, jonka skaala ja valmius riskinottoon ovat kättä lippaan -luokkaa.
The War on Drugs: Lost in the Dream
Tämän hetken indie-kullannuput ovat huippuvireessä: he sekoittavat 1980-luvun soundeja ja tämän päivän hipsteri-sensibiliteettejä nautittavaksi sopaksi. Bändi on lunastanut edellisen albumin lupaukset ja tehnyt ehkä vuoden parhaan levyn. Nauttikaa kun vielä voitte, sillä kuten genren lainalaisuudet tietävät, pian The War on Drugs tekee kumminkin Radioheadit ja The Arcade Firet ja ryhtyy tekemään omaan napaansa eksynyttä sontaa.
Lana Del Rey: Ultraviolence
Lana voisi laulaa vaikka verohallituksen vuosikertomusta ja minä istuisin lumoutuneena eturivissä. Biisimateriaali on hit-hit-hit-miss-hit-miss-hit-hit, Lanan ääni ja tulkinta ovat parempia kuin koskaan. Kiehtovasti ajaton, kuin Park Slopen hipsteribaariin eksynyt Peggy Lee.
Sturgill Simpson: Metamodern Sounds in Country Music
Hyvä country ei ole vielä kuollut. Se on vain muuttanut pois kaupallisten countryradioasemien taajuuksilta. Metafysiikkaa ja countryn perinteisiä teemoja sekoittava Simpson on poikkeuksellinen lahjakkuus, joka olisi yhtä hyvin kotonaan Grateful Dead -keikan festivaalialueella ja punaniskabaarissa.
Run the Jewels, Run the Jewels 2
”Faija, milloin aiot myöntää olevasi liian vanha räpille? Ja miten Killer Miken diggailu sopii uskonnollisena itseään pitävälle miehelle?”
”Ehh… minkä minä sille voin, että Run the Jewels jytää niin että parketti halkeilee. Sitä paitsi yritän olla kuuntelematta sanoja.”
”Eilen punttisalilla, napit korvissa, räppäsit biisien mukana. Just sayin’.”
”Ehh…”
Soundtrack: The New Basement Tapes, Kansas City