Vihapuhe ja vanhat huonot ajat

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vaalit lähestyvät ja sen myötä lehdet ja internet täyttyvät valituksista koskien maan ilmapiirin raaistumista, hyvien tapojen katoamista, sekä vihan nousua politiikan(kin) polttoaineeksi. Anteeksi, mutta en osaa olla kovinkaan huolissani.

Vihapuhe on vastenmielistä ja se vahingoittaa sekä puhujaa ja kuulijaa. Vihaa tihkuvat ja tosin ajattelevien ihmisyyttä kyseenalaistavat kommentit yleisönosastoilla, keskustelusivuilla, ja toreilla mädättävät sielua sekä madaltavat keskustelun tasoa. Internet on antanut näkyvän foorumin jokaiselle raivo perusvaihteenaan operoivalle sapen oksentajalle, joka ampuu sarjatulta kyberpuskistaan.

Silti, ennen asiat olivat paljon huonommin.

Ihannoidut muistikuvat keskustelun kultaisesta eilisestä menevät kuvitellun menneisyyden sekä pastoraalisen poliittisen nostalgian piikkiin. Politiikka on edelleen kontaktilaji, mutta tänään emme pääse lähellekkään aikaisempien sukupolvien patologista vihaa.

Yhdysvalloissa vuoden 1860 presidentinvaalit sekä vuosikymmeniä kestänyt poliittinen väittely ratkaistiin lopulla asein. Orjuutta vastustava maailmankatsomus voitti, mutta sitä ennen osapuolet hautasivat n. 630,000 debatin uhria. Suomessa vuoden 1918 sosialistit ja porvarit teurastivat toisiaan traagisella innolla.

Vuoden 2008 presidentinvaalien alla joku onneton esitteli ”Obama-apinaa” Sarah Palinin kampanjatilaisuudessa. Sata vuotta aikaisemmin miehen henkiset esi-isät eivät tyytyneet symboleihin. Tiukat vaalikampanjat johtivat usein rotumellakoihin sekä lynkkauksiin, kuten esimerkiksi 25-40 kuolonuhria vaatinut vuoden 1906 Atlantan mellakka. Suomessa lakot sekä muut poliittiset jännitteet vaativat kuolonuhreja viela vuonna 1949.

Lapsena 1970-luvulla muistelen vanhempien pohjalaisten kuvailleen kommunisteja termeillä, joita en muulloin kuullut körttiläisten kirkkoväärttien suista. Aidan toisella puolella vasemmistolainen laululiike muistutti uskollisesti kuulijoitaan porvarien mädännäisyydestä. Tunteet ovat tasaantuneet, ja muutama vuosi sitten SAK:n mauttomat mainokset pöydässäsi syövistä porvareista saivat laajan tuomion.

Vaalit nostattavat tunteita kaikkialla, tuoden ajoittain esiin ihmisten huonoimpia puolia. Vaalimainosten töhrimiset, ehdokkaiden haistattelu, ja satunnaiset uhkailut eivät ole mitään uutta. Valitettavat vaalien lieveilmiöt eivät silti kerro mitään oleellista yhteiskunnan koventumisesta tai raaistumista. Kyse on ennemminkin surullisista tapauksista, jotka eivät tarvitse koko yhteiskunnan uudelleenarviointia, vaan yksilökohtaista terapiaa sekä tapakoulutusta.

Soundtrack: B.o.B, Haterz Everywhere.