Versaillesin rauhansopimus täyttää sata vuotta: oliko sopimus Saksalle liian kova – vai sittenkin liian lempeä?
Mitä Ranskan ja muiden länsiliittolaisten olisi pitänyt tehdä Versaillesissa: halata Saksaa ja unohtaa koko sota?
Perjantaina 28. kesäkuuta vietetään ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versaillesin rauhansopimuksen allekirjoituksen 100. vuosipäivää.
Kertomus Versaillesin rauhansopimuksesta toisen maailmansodan hitaasti itävänä siemenenä on tuttu ja paikoitellen vakuuttava. Tämän näkemyksen mukaan Saksan nöyryytys johti kasvavaan revanssimentaliteettiin, jonka seurauyksena maa oli parissa vuosikymmenessä valmis uuteen sotaan.
Jälkiviisaus on luonnollisesti liki erehtymättömän viisauden lähde. Eräiden historioitsijoiden hinku keventää saksalaisten syntitaakkaa ja selittää liki kaikki Versaillesin kautta tuntuu kuitenkin hieman turhan yksinkertaistavalta.
Saksa aloitti ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla hyökkäämällä Schlieffen-suunnitelman mukaisesti Belgian kautta Ranskaan. Strategiaan kuului muun muassa belgialaisen siviiliväestön terrorisointi.