Vanha laki, uudet tulkinnat: Trumpin karkotukset perustuvat osittain lakiin vuodelta 1798
Trumpin hallinto on ainakin toistaiseksi uhmannut korkeimman oikeuden vaatimusta palauttaa karkotettu Kilmar Abrego Garcia Yhdysvaltoihin. Kiista voi kehittyä perustuslailliseksi kriisiksi, Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula kirjoittaa.
Donald Trumpin päätökset karkottaa epäiltyjä rikosjengien jäseniä perustuvat 227 vuotta vanhaan ja kiisteltyyn lakiin. Jo viime vuoden vaalikampanjan aikana Trump viittasi satunnaisesti vuoteen 1798 sekä neljän lain kokonaisuuteen nimeltä Alien and Sedition Acts.
Vuonna 1798 Yhdysvaltojen demokratia ja perustuslaillinen järjestelmä olivat vielä alkusuoralla. Valtaapitävän federalistisen puolueen kongressiedustajat ja istuva presidentti John Adams katsoivat turhautuneina Thomas Jeffersonin johtaman opposition nousua. Oppositiota kannattivat varsinkin maahanmuuttajat ja vahvaa liittovaltiota vastustavat amerikkalaiset.
Kongressin federalistit kirjoittivat neljä lakia, jotka Adams vahvisti allekirjoituksellaan. Tekosyynä käytettiin sodan uhkaa Ranskaa vastaan. Lait kuuluvat Yhdysvaltojen historian kiistellyimpiin, ja ne olivat osaltaan syynä Adamsin tappioon vuoden 1800 presidentinvaaleissa Jeffersonia vastaan.
Ensimmäinen neljästä laista, Naturalization Act, teki kansalaisuuden saamisesta vaikeampaa. Maahan muuttaneiden piti nyt asua Yhdysvalloissa 14 vuotta ennen kun he saattoivat anoa kansalaisuutta, kun aiemmin riitti viisi vuotta. Selkeä enemmistö maahanmuuttajista tuki Jeffersonia, ja laki pyrki vahvistamaan Adamsin ja federalistien asemia tulevissa vaaleissa.
Toinen laki, Alien Act, antoi presidentille valtaoikeudet joko poistaa maasta tai vangita ulkomaalaiset, jotka saattoivat muodostaa uhan Yhdysvalloille – erityisesti sodan aikana.
Alien Enemies Act valtuutti presidentin vangitsemaan tai poistamaan maasta vihollismaan asukkaat mahdollisen sodan aikana. Pelkkä vihollismaan kansalaisuus riitti karkottamisen kriteeriksi.
Viimeinen ja kaikkein kiistellyin laki oli Sedition Act, joka kielsi ”valheellisen, skandaalimaisen, tai ilkeämielisen” kirjoittamisen presidentistä, hallituksesta, tai kongressista. Pohjimmiltaan laki kielsi istuvan hallinnon kritisoimisen, ja monet sitä uhmanneet toimittajat joutuivat sen nojalla vankilaan.
Kaikki muut Alien and Sedition Act -lait ovat jo vanhentuneet, mutta Alien Enemies Act on edelleen kirjoissa. Lain rajoista ja luonteesta väitellään edelleen.
Trumpin hallinto on nojannut Alien Enemies Actiin lähettäessään epäiltyjä Tren de Aragua -jengin jäseniä vankeuteen El Salvadoriin. Istuva hallinto nimesi aikaisemmin Tren de Araguan terroristijärjestöksi. Trumpin tiimi on karkotustoimissaan keskittynyt siihen ja tehnyt siitä karkotusten symbolin.
Laki ja Trumpin hallinnon tulkinta siitä on erittäin kiistanalainen. Korkein oikeus on toistuvasti vahvistanut kaikkien syytettyjen oikeudet puolustaa itseään oikeudessa syytteitä vastaan. Nyt pidätykset ja karkotukset ovat olleet summittaisia, ja ainakin yksi El Salvadorin vankilaan heitetyistä, Kilmar Abrego Garcia, on erittäin todennäköisesti viaton sivullinen.
Korkeimman oikeuden tuore päätös Trumpin hyväksi syntyi äänin 5–4. Ratkaisu kertoi pikemminkin lakiteknisestä debatista korkeimman oikeuden sisällä kuin instituution siunauksesta Trumpin hallinnon karkotuksille. Trumpin hallinto tulkitsi sen silti voitoksi, ja se on vannonut karkotusten jatkuvan.
Oikeusistuimet tulevat edelleen määrittelemään lain nykyisen tulkinnan rajat. Lain soveltaminen pitää lähikuukausina monta tuomaria ja lakimiestä kiireisinä. Keskeinen ja amerikkalaisen oikeusjärjestelmän kannalta tärkein kysymys kuuluu, suostuuko Trumpin hallinto tottelemaan korkeimman oikeuden päätöksiä?
Toistaiseksi Trumpin hallinto on uhmannut korkeimman oikeuden vaatimusta palauttaa Garcia Yhdysvaltoihin. Kiistasta saattaa kehittyä perustuslaillinen kriisi Trumpin hallinnon ja korkeimman oikeuden välillä.
Soundtrack: Grateful Dead, Ship of Fools