Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Uutisia Wall Streetin varjotodellisuudesta

Marko Maunula
Blogit Americana 9.1.2013 14:41

Talouspopulismi on vaarallinen ja tragikoominen ilmiö. Mutta joskus finanssisektori suorastaan kerjää ivaa ja raivoa.

AIG pohtii valtion haastamista oikeuteen, sillä pankkien pelastuspaketti ei ollut kuulemma heille suosiollinen.

Muutama päivä sitten näin televisiossa AIG:n ”Thank you, America!” –mainosspotin. Vakuutusalan jättiläinen kiittää spotissa amerikkalaisia veronmaksajia auttavan käden ojentamisesta vuoden 2008 finanssikriisin mainingeissa. AIG kertoo mainoksessa maksaneensa takaisin koko avustussumman, korkojen kera. Nyt firma haluaa kiittää amerikkalaisia sen pelastaneesta lainasta.

Mainos oli hyvää yhteiskuntasuhteiden hoitoa ja hieno ele, ajattelin. Mutta pian luin taloussivuilta, että samainen AIG harkitsee Yhdysvaltojen haastamista oikeuteen, sillä valtion vaatima 14.5 prosentin korko lainasummalle oli heidän mukaansa koronkiskontaa.

AIG:n aikeet kertovat jälleen Wall Streetin täydellisestä vieraantumisesta kuolevaisten asuttamasta todellisuudesta.

AIG oli eräs finanssiromahduksen suurimpia syyllisiä, takaamalla miljoonittain kyseenalaisia asuntolainoja ylikuumenneiden markkinoiden keskipisteessä. Kun finanssikupla puhkesi, Yhdysvallat arvioi, että ilman AIG:n pelastamista dominot kaatuisivat kautta maailman. AIG sai valtiolta $182 miljardin lainan firman pelastamiseksi.

AIG valittaa nyt, reilut neljä vuotta myöhemmin, lainan korkeasta korosta. Sen mukaan valtio käytti hyväkseen firman ahdinkoa, ja firman sijoittajat ansaitsevat kompensointia.

Newyorkiksi sanottuna firman chutzpah on melkoinen. Valtion haastaminen oikeuteen olisi eettisesti melko huonosti perusteltava teko. Finanssimarkkinoiden keikkuessa kaaoksen partaalla 14.5 prosenttia ei ollut huono korko. AIG olisi myös voinut kieltäytyä lainasta ja mennä konkurssiin/uudelleenjärjestelyyn ja katsoa, miltä kapitalismi näyttää tästä vinkkelistä. Lopuksi, oikeusjuttu olisi yhteiskuntasuhteiden sekä pr:n suhteen AIG:lle katastrofi, joka todennäköisesti johtaisi mittavaan asiakasboikottiin sekä firman arvon laskuun markkinoilla.

AIG:n johtokunta kokoontuu tänään päättääkseen mahdollisesta osallistumisestaan valtion vastaiseen haasteeseen. Kokouksesta on nyt tulossa myös Wall Streetin etiikan koetinkivi sekä testitapaus siitä, josko firmat todella ajattelevat, että heidän versiossaan kapitalismista voitot on aina ohjattava yksityisille ja tappiot veronmaksajille.

Soundtrack: Liza Minelli, Losing My Mind.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Omituista toimintaa sikäli, että eiköhän korot ole lainasopimuksessa selvästi mainittu, ja sellaisina hyväksytty – noinniinkuin yleensä ottaen. Mutta USA on tunnetusti haasteiden luvattu maa, joten sikäli ei mitään uutta taivaan alla.

Toisaalta AIG:n reaktio on ymmärrettävissä, että takaisinmaksu korkojen kera kirveltää, kun lainaajana on toiminut FED leikkirahoineen, joka sai taas pestynä sievoisen summan reaalivaluuttaa ”sijoittajilleen”.

Maailmassa on varmasti monta maata ja kansaa, joilla olisi hyvät syyt haastaa USA:n valtio oikeuteen. Siitä vaan onnea onkimaan.

Tehtiinkö pääjohtajalle tarjous korosta tavalla josta ei voi kieltäytyä? Vai uhkasiko kaatavansa koko maailman ellei lainaa tipu?

Minäpä kerron miten AIG on suunnitellut selvitä velasta tai sitten vain pelata valtion kanssa. AIG omistaa maailman suurimman lentokoneiden liesingyhtiö ILFC:n. Yhtiö omistaa tolkuttoman määrän Boeing ja Airbus matkustajakoneita. Asiakkaina ovat maailman suurimmat lentoyhtiöt.
Nyt tämä tytäryhtiö on pantu myyntiin. Hinnalla AIG maksaisi velkansa. Ongelmana on se että tarjouksen (ilmeisesti ainoan) on tehnyt kiinalaisten yhtiöiden konsortio. Tämä merkitsisi että pääosa maailman lentoyhtiöiden kalustosta menisi kiinalaisten omistukseen.

Mitä kiskontaa se on, kun riskisijoituksesta sovitaan korkotaso, ei mitään. Sitä paitsi USAssa on oikeusajattelussa periaate rangaistuksenluonteisista maksuista ja korkea korko on yksi sen ilmentymistä. Tapanainen kuvaa hyvin kiinalaisten ujuttautumisen kaikkeen tuottavaan toimintaan, mikä tulee jatkumaan, kun johonkin on pakko sijoittaa voittorahat. Kiina nousee maailman ruhtinaaksi.

Perinteisillä laskuopin malleilla Kiina on tällä hetkellä maailman johtava rahamahti (velaton ja noususuhdanteinen talous), ja USA taasen on käytännössä kokurssikypsä valtio (pahasti veloissaan ja taantuva talous).

Yksinkertaistaen voitaisiin todeta Kiinan jo omistavan USA:n, kun otetaan huomioon kuinka paljon Kiina on myöntänyt lainoja ja myynyt luotolla USA:lle. Kiinan pankkiholvit pursuavat FED:in USA:lle myöntämiä katteettomia US dollar ”vekseleitä”, jotka maksuun pantaessa saattaisivat USA:n polvilleen ja tavallaan ulosmitattavaksi. Sehän ei tietenkään onnistu käytännössä jo pelkästään siitäkin syystä, että USA:n valtio ei omista tarpeeksi kattaakseen velkansa (suurin osa varoista yksityisomistuksessa), ja FED:hän ei ole vastuussa lainanottajiensa edesottamuksista, vaikkakin on syyllinen katteettoman rahan levittämiseen.

Kaikkiaan kimurantti tilanne, jota Kiina hoitaa ihailtavalla tyyneydellä. Mitä kulissien takana tapahtuu, se on toinen asia.

Ei kait ole kaukana kun paljastúu USA:n ilmavoimien koneiden ja puolet laivastosta olevan liisattuna samoille yhtiöille.

Näitä luetaan juuri nyt