Ukrainan sota osoittaa demokratian voiman – kariseeko totalitarismin viehätys?

Totalitaariset valtiot osaavat edelleen hajottaa ja tappaa, mutta niistä ei ole rakentamaan vaurautta tai valtaa.

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Francis Fukuyama palasi takaisin historian loppu –teemaansa The Atlantic-lehdessä. Jos ohittaa yliampuvan otsikon ja liian pitkälle menevät johtopäätökset, Fukuyaman keskeinen viesti on oikea: olemme jälleen todistamassa demokratian voittoa totalitarismista.

Monet lännessä ovat pelänneet demokratian olevan liian vapaa, salliva ja tehoton vastatakseen diktaattoreiden haasteeseen. Ajatus on kaiku 1930-luvulta. Tuolloin Natsi-Saksan dynaamisuus ja uutiset Neuvostoliiton teollistumisesta saivat miljoonat joko ihailemaan tai pelkäämään totalitarismia.

Kun toinen maailmansota syttyi, demokratiat osoittautuivat niin materialistisesti kuin aatteiltaankin ylivoimaisiksi yhteiskunniksi. Yhdysvallat ja Iso-Britannia löivät Yhdysvaltojen varustaman Neuvostoliiton tuella fasismin.

Sen jälkeen alko kylmä sota, jonka lopputuloksena sortui myös Neuvostoliitto. Vapauden viesti levisi kautta maailman.