Tupakasta ja kansalaisoikeuksista

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sain pari viikkoa sitten työnantajaltani kirjeen: tupakoijat joutuvat vastedes maksamaan $50/kk ylimääräistä sairasvakuutuksestaan.

Linjanveto tulee Georgian osavaltion päättäviltä elimiltä, ja kaikki Georgian yliopistojärjestelmän työntekijät saivat saman kirjeen. Osavaltio uskoo tämän linjauksensa avulla säästävänsä pitkällä aikavälillä jopa miljardeja terveydenhoitokustannuksistaan.

Kirjeen liitteenä tuli virallinen paperi, jossa joudumme valaehtoisesti vastaamaan kysymykseen ”käytätkö tupakkatuotteita?” Jos vastaat ”ei,” ja kärähdät myöhemmin käytöstä, joudut maksamaan takautuvasti $50/kk sekä rangaistussakot.

Ohjelmaan kuuluu myös ilmainen apu tupakoinnin lopettamiseksi. Jos lopetat kirjeen saatuasi, osavaltio tarjoaa ilmaista tukea ja lääkitystä nikotiiniriippuvuuden katkaisemiseksi, keskustelutuesta nikotiinipurukumiin sekä vahvempaankin lääkitykseen.

Olen tiedekuntani edustaja professoreiden senaatissa (faculty senate). Ensimmäisessä kokouksessa kirjeen saamisen jälkeen tupakoivilla professoreilla oli vahvoja mielipiteitä kirjeestä ja koko säännöstä.

”Kyseessä on epäsuositun kansanosan poliittinen jahti,” sanoi David, matematiikan professori. ”Tupakoijat on helppo ottaa syyniin ja sälyttää terveydenhoidon kustannusongelmat heidän syikseen.”

Myös monet ei-tupakoivat professorit ilmaisivat huolensa kansalaisoikeuksista sekä koko sairasvakuutusten kaksihintajärjestelmästä. Liikalihavuus ja siihen sidonnaiset taudit ovat edelleen suurempi tappaja kuin tupakka. Onko tämä ensimmäinen askel matkalla kaksihintajärjestelmään lihaville, ei-kuntoileville, lihansyöjille, jne.?

Olen itse entinen tupakkamies, mutta lopetin säännöllisen tupakoinnin ensimmäisen poikani synnyttyä 15 v. sitten. Poltan enää satunnaisesti ehkä kolme-neljä askia vuodessa, käydessäni oluella tai painiessani stressin kanssa.

Uusi $50/kk hintalappu pisti stopin myös tälle pössyttelylle. Pari savuketta kuukaudessa, hyvän illallisen sekä parin tuopin jälkeen oli nautittava ja rentouttava rutiini. Uskoin sen olevan suhteellisen harmiton satunnainen tapa, varsinkin kun olen pitänyt hyvää huolta ruokavaliostani (vähän lihaa ja rasvoja, paljon vihanneksia ja hedelmiä) sekä kunnostani (koripallo, salibändy, koiran kanssa kävely). Se on ohi nyt.

Olen periaatteessa käyttäjä maksakoon kustannukset -ajattelutavan ystävä, mutta avaako osavaltion uusi linja oven liukumäkeen, jonka toisessa päässä on valvontayhteiskunta? Onko tupakoijien sormella osoittelu mielekästä tässä ylipainoisten ja roskaa syövien sohvaperunoiden paratiisissa? Missä ovat yksilönvapauden rajat?

Soundtrack: Jacques Brel, Amsterdam.