Trump, kongressin valtaus ja perustuslaki: onko hän estynyt palvelemaan presidenttinä?
Mainen osavaltion sisäministeri sekä Coloradon korkein oikeus sanoivat, että Donald Trump ei voi olla vaalilistoilla näissä osavaltioissa. Syynä on heidän tulkintansa Yhdysvaltojen perustuslain 14. lisäpykälästä.
Yhdysvaltojen sisällissodan (1861–1865) jälkipyykki oli vaikea ja kiistelty. Etelän jälleenrakennuksen keskeisin ongelma liittyi entisten orjien ja sodan hävinneen konfederaation johtajien poliittisiin oikeuksiin.
Heti sodan jälkeen etelän valkoiset johtajat halusivat palata sotaa edeltävään yhteiskuntamalliin. He toimivat kuin koko sotaa ei olisi edes käyty ja pyrkivät kontrolloimaan afroamerikkalaisia kuin he olisivat edelleen orjia.
Kun Yhdysvaltojen kongressi kokoontui sodan jälkeen, jotkut etelän osavaltiot lähettivät delegaatiot Washingtoniin ja vaativat edustusta kongressissa. Kongressia hallinneet republikaanit kieltäytyivät hyväksymästä heidän valtakirjojaan.
Kiista käynnisti prosessin, joka kulminoitui Yhdysvaltojen perustuslain 14. lisäpykälän ratifiointiin vuonna 1868. Lisäpykälän keskeisin sisältö takaa yhtäläiset oikeudet kaikille amerikkalaisille rodusta tai kotiosavaltiosta riippumatta, mutta Trumpin tapaus keskittyy lisäpykälän kolmanteen ja vähemmän tunnettuun kohtaan.
Estääkseen entisten konfederaation johtajien paluun politiikkaan, 14. lisäpykälän kolmas kohta estää Yhdysvaltain perustuslakia vastaan hyökänneitä tai hyökkääjiä avustaneita nousemasta julkishallinnolliseen virkaan.
Mainen sisäministerin ja Coloradon korkeimman oikeuden tulkintojen mukaan Trump rikkoi perustuslain 14. lisäpykälän kolmatta kohtaa. Trumpin sanat ja toimet 6.1.2021 tapahtuneen kongressin vastaisen hyökkäyksen yhteydessä estävät häntä palvelemasta tulevaisuudessa.
Päätökset ovat luonnollisesti herättäneet kiivaan keskustelun. Jotkut, kuten konservatiivinen Trump-kriitikko ja oikeusoppinut David French, ovat puolustaneet Mainen ja Coloradon päätöksiä. French ja hänen kanssaan samaa mieltä olevat uskovat, että Trump on perustuslaillisesti estynyt toimimaan presidenttinä.
Trumpin asianajajat puolestaan pitävät päätöksiä perustuslain vastaisina ja uhkana amerikkalaiselle demokratialle. Jotkut myös argumentoivat, että presidentti ei ole liittovaltion viranomainen, eli kolmas osio ei heidän mukaansa koske Trumpia.
Kiista menee varmasti Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen. Päätti se sitten miten tahansa, tapaus puhututtaa historioitsijoita, yhteiskuntatieteilijöitä ja juristeja vielä sukupolvien ajan.
Kyseessä ei ole pelkästään tapaus Trump ja 6.1.2021, mutta myös perustuslain tulkinta presidentin roolista. Lisäksi voivatko osavaltiot estää ehdokkaan, vaikka häntä ei ole toistaiseksi tuomittu perustuslain vastaisesta toiminnasta? Missä kulkevat osavaltioiden valtaoikeudet hyväksyä ja hylätä ehdokkaat?
Soundtrack: Warren Zevon, Lawyers, Guns, and Money