Trump ja Syyrian iskut: Yhdysvalloissa meni pakka sekaisin
Moni äänestäjä uskoi Trumpin Amerikka ensin -viestiä.
Pöly on laskeutunut, Syyrian lentokoneet nousevat taas ilmaan Yhdysvaltojen iskemältä kentältä ja analyytikot ovat pohdiskelleet Donald Trumpin määräämän ohjusiskun merkitystä.
Iskujen sotilaallinen vaikutus jäi käytännössä olemattomaksi. Yhdysvaltojen iskemä lentokenttä palasi operatiiviseksi muutamassa tunnissa. Ennen iskuja Valkoinen talo informoi Kremliä aikeistaan, ja se ilmeisesti varoitti Syyriaa.
Iskut olivat tietoisesti rajallisia. Jos Yhdysvallat olisi halunnut tuhota lentokentän perusteellisesti, se olisi hoitunut raskaalla pommituskalustolla suhteellisen helposti.
Hyökkäys Syyriaan pyrki myös vaimentamaan syytöksiä Venäjä-kytköksistä.
Syitä Yhdysvaltojen toimiin on etsittävä sekä sisä- että ulkopolitiikasta.
Sisäpoliittisesti isku tarjosi Trumpille mahdollisuuden ”normalisoida” presidenttiytensä. Kaoottinen alkukausi, jatkuva Venäjä-kytkösten penkominen sekä epäonnistunut terveydenhoidon uudistus voimistivat myös republikaanista kritiikkiä presidenttiä kohtaan.
Sotilaallinen isku Assadin hallintoa vastaan keräsi ainakin hetkeksi valtaosan republikaaneista sekä siivun demokraateista ja amerikkalaisista saman lipputangon juurelle. Siviilien kaasuttamisen jälkeen iskun vastustajatkin puhuivat valtaosin hiljaisella äänellä ja varovin sanoin.
Trumpin määräämä hyökkäys Venäjän tukemaa Syyrian hallintoa vastaan pyrki myös vaimentamaan syytöksiä Trumpin hallinnon väitetyistä Venäjä-kytköksistä.
Ulkopolitiikassa isku osoitti Assadin Syyrialle, Pohjois-Korealle, Iranille sekä Venäjälle, että Yhdysvallat ei epäröi käyttää voimaa. Konservatiivinen kommentaattori Jonah Goldberg vertasi osuvasti iskuja lännenelokuvista tuttuun kohtaukseen, jossa sheriffi ampuu laukauksen kattoon lopettaakseen kapakkatappelun ja saadakseen kaikkien huomion.
Iskut eivät olleet sotilaallisesti ratkaisevia suuntaan tai toiseen, mutta muun maailman on nyt harkittava vakavammin Yhdysvaltojen sotilaallisen reaktion mahdollisuutta. Pian iskujen jälkeen ulkoministeri Rex Tillerson sanoi että Yhdysvallat seisoo vastarinnassa niille jotka hyökkäävät viattomien kimppuun.
He uskoivat Trumpin olevan poliittinen keskisormi molempien puolueiden eliiteille.
Saavuttivatko iskut tavoitteensa? Ulkopolitiikassa niiden tehoa on toistaiseksi vaikea arvioida. Pohjois-Korean, Syyrian, Venäjän, Iranin ja kumppaneiden toimet lähitulevaisuudessa kertovat miten pelko Yhdyvaltojen reaktiosta vaikuttaa heidän toimintatapoihinsa.
Sisäpoliittisesti iskut sekoittivat Trumpin pakkaa melko rajusti.
Silloin kun hän ei uhonnut sotaa, Trump kampanjoi isolationistina, joka lupasi pitää Yhdysvallat irti kriiseistä, jotka eivät kosketa sitä suoraan. Tämä muodosti ison osan hänen vetovoimaansa perinteisten sisämaan isolationistien sekä myös alt-right-porukan parissa.
Nationalistiset globalisaation vastustajat uskoivat Trumpin Amerikka ensin -viestiä. He uskoivat Trumpin olevan poliittinen keskisormi molempien puolueiden globalisaatioon, vapaakauppaan ja kansainväliseen yhteistyöhön sitoutuneille eliiteille.
Nyt he pelkäävät että Trump osoittautuukin perinteiseksi amerikkalaiseksi maailmanpoliisi-presidentiksi.
Tillersonin lausunto viittaa vahvasti Yhdysvaltain maailmanpoliittisen roolin muuttumattomuuteen Trumpin alaisuudessa.
Soundtrack: The The, The Sweet Bird of Truth