Tiedettä tehdään tutkimalla, ei tuntemalla – aktivisti-tutkija on jo lähtökohtaisesti ei-tieteellinen
Iso siivu viimeaikaisesta globalisaatiota ja Etelää käsittelevästä tutkimuksesta on marinoitu moraalisen närkästyksen liemessä.
Vierailin viime viikolla opiskelijoiden kanssa Italiassa. Reissu oli osa luentosarjaa, jossa tarkastelemme globalisaation historiaa käyttäen Italiaa esimerkkitapauksena.
Kun ihailimme Pisan upeaa katedraalia, mieleeni putkahti hiljattain valmistunut projektini. Kirjoitin kollegani kanssa historiograafisen esseen, jossa summasimme ja analysoimme Yhdysvaltojen Etelää globalisaation vinkkelistä tutkivaa kirjallisuutta.
Iso siivu viimeaikaisesta globalisaatiota ja Etelää käsittelevästä tutkimuksesta on marinoitu moraalisen närkästyksen liemessä. Analyysit ovat täynnä hyviksiä ja pahiksia, ilkeitä kapitalisteja ja uhrin asemaan asetettuja duunareita, maahanmuuttajia ja yhteisöjä.
Valitettavan monilla tutkijoilla on kova tarve viestittää omaa hyveellisyyttään ja survoa tutkimuksensa moraalisen opetuksen muottiin. Ongelma ei rajoitu historioitsijoiden pariin tai Yhdysvaltoihin. Usein tutkimus on lähtökohdaltaan tarkoitushakuista: data asettuu palvelemaan etukäteen päätettyä johtopäätöstä. Kärryt vetävät hevosta.
Kun analysoimme Pisan katedraalia, me keskustelimme sen synnystä, Pisan mahdin huippukaudesta, arkkitehtuurista ja historiasta. Meillä ei ollut tarvetta osoittaa närkästystä tai tuomita valloituksilla rahoitetun katedraalin syntyhistoriaa.
Vuosisatojen aikaviive, mutta myös tietoinen vieraantuminen, mahdollisti Välimeren sotaisan historian tutkimisen neutraalisti. Eurooppalaisten kristittyjen ja Välimeren etelärannikon muslimien toistuvat sodat ja ryöstöretket toistensa alueille olivat vain fakta, eivät katalysaattori emootioille.
Eräs amerikkalainen tuomari sanoi, että olet epäonnistunut virassasi, ellet joskus ole ihmisenä pahoillasi tai eri mieltä tuomarina tekemästäsi lain tulkinnasta. Omien tuntemusten ja mielipiteiden ei saisi antaa vaikuttaa viileän analyyttiseen lain – tai historian – tulkintaan.
Jos joku kutsuu itseään aktivisti-tutkijaksi, hän on jo lähtökohtaisesti ei-tieteellinen. Esimerkiksi rasismin ja neoliberalismin vastustaminen voivat olla arvostettavia moraalisia ja eettisiä asenteita, mutta jos ne asenteellisesti ohjaavat tutkimusta, ne heikentävät tutkimuksen laatua.
Ponnekas moraalisesti sitoutunut asenne on myöskin hyödytöntä. Joskus, kuultuaan minun tutkivan globalisaatiota, satunnaiset tuttavuudet kysyvät onko globalisaatio hyvä vai huono asia. Yleensä vastaan yhdellä sanalla: ”On.”
Vuorille on turha huutaa. Ne eivät siitä hätkähdä, kuten ei globalisaatiokaan. Epistemologisesti meidän on luonnollisesti pääteltävä, että globalisaatio on ihmisten luomus. Silti, sen taloudelliset, poliittiset ja teknologiset taustatekijät ovat niin voimakkaita, että meidän on pitkälti vain hyväksyttävä ne. Tälle vuorelle huutaminen saa ainoastaan huutajan vaikuttamaan hieman hölmöltä.
Soundtrack: Jane’s Addiction, Mountain Song.