Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Terroristien tappolista ja Obaman huonot vaihtoehdot

Blogit Americana 4.6.2012 15:27
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Presidentinvaalien keskustelu on käynnistynyt, ja eräs viime päivien teemoista on keskittynyt presidentti Obaman ulkopolitiikkaan, sekä erityisesti terroristipomojen tappo-ohjelmaan.

Viime kuukausien myötä amerikkalaiset ovat oppineet, että Obama on henkilökohtaisesti sitoutunut terroristien tappamiseen tähtäävään ohjelmaan. Hän on osoittautunut kylmäveriseksi terroristien jahtaajaksi, joka ei epäröi lähettää armeijan erikoisjoukkoja vieraan valtion alueelle tappamaan Osama bin Ladenia, tai laukaista ohjuksia eliminoimaan al-Qaidan johtoa ympäri sen toiminta-aluetta.

Terroristien tappo-ohjelma on, luonnollisesti, herättänyt kritiikkiä. Salamurhat eivät yleensä kuulu länsimaiseen oikeuskäsitykseen, ja sekä liberaalit että konservatiivien libertaari-siipi ovat kritisoineet presidentin toimia. Kriitikot uskovat, että jokainen epäilty rikollinen ansaitsee oikeuskäsittelyn, ja ajatus Yhdysvaltain luomasta salaisesta tappolistasta sotii heidän etiikkaansa että oikeuskäsitystään vastaan.

Obaman puolustajat sanovat, että al-Qaida on julistanut sodan Yhdysvaltoja ja länttä vastaan, ja Yhdysvallat on ottanut käyttöön sodan keinot. Vihollisten tappaminen sodassa on oikeutettua, varsinkin jos vastapuoli itse on sodan aloittaja ja syypää.

Salamurhat ja terroristien tappolista muodostavat eettisesti vaikean ja monisyisen ongelmakentän, mutta sodassa terroristeja vastaan Yhdysvalloille ja lännelle on tarjolla ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.

Yhdysvalloilla on, nähdäkseni, tarjolla kolme eri vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto on olla piittaamatta terroristeista, jättää heidät rauhaan. Tämä vaihtoehto asettaa tuhannet viattomat ihmiset kautta maailman vakavaan kuolemanvaaraan. Al-Qaida edelleen haluaa islamistisen, sharia-lain hallitseman toisen kalifaatin paluun. Kiihkeimmät haluavat myös tuoda koko maailman islamistisen herruuden alaisuuteen. Al-Qaida on myös ilmaissut valmiutensa (niin sanoin kuin teoinkin) tappaa ne, jotka yrittävät estää tämän unelman toteutumisen.

Toinen vaihtoehto on hyökätä terroristien kontrolloimille alueille, kaapata heidän rikoksiin syyllistyneet jäsenensä, sekä tuoda heidät kansainvälisen oikeuden eteen. Tämä metodi synkkaisi hyvin länsimaisen oikeuskäsityksen kanssa, mutta se olisi myös äärimmäisen vaarallinen ohjelma sekä diplomaattisesti hankala toteuttaa. Pakistan, Jemen, Somalia, sekä muut terroristeja sisältävät/suojelevat valtiot tuskin katsoisivat hyvällä, jos ulkomaalaiset ryhtyisivät toimimaan avoimesti heidän rajojensa sisällä. Toisaalta näiden valtioiden apua terroristien pidättämisessä on turha odottaa, johtuen joko heidän kyvyttömyydestään tai haluttomuudestaan toimia terroristeja vastaan.

Kolmas vaihtoehto on nykyinen terroristien tappo-ohjelma. Se on eettisesti ongelmallinen, mutta kiistattoman tehokas strategia. Tappo-ohjelma on, yhdessä tehokkaan tiedustelun kanssa, kyennyt liki tuhoamaan al-Qaidan johdon sekä pysättämään järjestön operaatiot.

Mitä Yhdysvaltojen tai lännen pitäisi tehdä? Obaman ajamaa tappo-ohjelmaa on helppo kritisoida, mutta mitä toimivia vaihtoehtoja presidentillä on jäljellä? Montako uhria uusi strategia vaatisi? Mitkä olisivat sen diplomaattiset, sotilaalliset, eettiset, ja humanitaariset seuraukset?

Al-Qaida ei katoa itsestään. Maailma on pyytänyt organisaatiota lopettamaan sen murhanhimoisen ja totalitaarisen ohjelman, mutta sen jäsenet eivät ole totelleet. Yhdysvaltojen strategiaa on helppo kritisoida, mutta kriitikkojen olisi hyvä tarjota myös toimivia vaihtoehtoja. Muuten kritiikki muuttuu hyödyttömäksi räksytykseksi.

Soundtrack: Jimi Hendrix, Purple Haze.