Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Tarvitseeko Facebook valtion kontrollia?

Marko Maunula
Blogit Americana 7.1.2013 15:21

Reilut sata vuotta sitten Yhdysvallat ryhtyi lain avulla säännöstelemään sähkö-, kaasu-, liikenne- ja muita firmoja, joiden palveluja jokainen tarvitsi, mutta joilla oli usein monopoliasema markkinoilla. Onko nyt aika säännöstellä Googlea, Facebookia ja muita internet-jättiläisiä?

Yhdysvaltain 1800-luvun teollinen vallankumous synnytti modernit suuryritykset. John D. Rockefellerin, James B. Duken ja kumppaneiden innovatiivisuus sekä johtamistaidot tekivät heidän yrityksistään teollisuudenalojensa jättiläisiä sekä omistajaan aikakautensa rikkaimpia miehiä koko maailmassa.

Teollistumisen kylkiäisinä tapahtunut urbanisaatio sekä teknologinen kehitys loivat myös miljoonia kaupunkilaisia, jotka tarvitsivat sähköä asuntojensa valaisuun sekä kaasua niiden lämmittämiseen. Ympäröivän maaseudun farmarit tarvitsivat rautateitä kuljettaakseen viljansa, lihansa ja vihanneksensa kaupunkilaisten syötäviksi.

Tehokkaimmat ja parhaiten johdetut firmat pian eliminoivat kilpailijansa, johtaen alueellisten sekä jopa kansallisten monopolien syntyyn. Monopolit käyttivät tilannetta hyväkseen ja nostivat palvelujensa ja tuotteidensa hintoja. Esiteollisen aikakauden yrityslainsäädäntö ei kyennyt hallitsemaan räjähdysmäisen nopeasti muuttuvaa taloutta, ja ns. progressiivinen liike ryhtyi 1800-1900 lukujen taitteessa vaatimaan monopolien purkamista sekä yleishyödyllisten tuotteiden ja palveluiden säännöstelyä.

Yritykset puolustivat asemaansa darwinistisin argumentein: nopeimmat, viisaimmat ja vahvimmat menestyivät taloudessa samoin kuin viidakossakin. Teollisuuden johtajien mukaan oli moraalisesti väärin ja taloudellisesti lyhytnäköistä rangaista innovatiivisia menestyjiä. He myös sanoivat, että kansalaisten ei ole pakko käyttää heidän tuotteitaan tai palveluitaan.

Säännöstelyn progressiiviset puolustajat sanoivat, että teknisesti puhuen amerikkalaisten ei ole tietenkään pakko käyttää sähköä, kaasua, rautateitä, jne., mutta elämä ilman niitä on modernissa yhteiskunnassa miltei mahdotonta. Progressiivit vaativat suurimpien yritysten pilkkomista, monopolien kieltämistä sekä yleishyödyllisten yritysten tiukempaa kontrollia – hintasäännöstely mukaanlukien.

Progressiivit voittivat useimmat taisteluista. Vuosisadan taitteesta alkaen kaupungit, osavaltiot ja liittovaltio ryhtyivät kontrolloimaan yritysten toimintaa ja paikoitellen jopa hinnoittelua huomattavasti aikaisempaa enemmän.

Tuore The Atlanticin artikkeli kysyy, josko nyt on aika säännöstellä internetin jättiläisiä?

Teknisesti kenenkään ei ole pakko käyttää Googlea tai olla Facebookissa, mutta mikä tilanne on käytännössä? Moniko meistä käyttää Googlea työssään? Kuinka paljon työsi vaikeutuisi, jos et voisi vierailla sen sivuilla? Entä miten sinä pitäisit yhteyttä kavereihisi ja sukulaisiisi ilman Facebookia? Tuntisitko olevasi sosiaalisessa paitsiossa ilman sosiaalista mediaa?

Facebookin yritykset käyttää tietojasi ja päivityksiäsi hyväksi markkinointitarkoituksissa sekä Instagramin julistus, että käyttäjien ottamat Instagram-valokuvat ovat Instagramin omaisuutta osoittavat, että firmat eivät aina operoi tavalla, joka miellyttää käyttäjien enemmistöä. Firmat ovat kyseenalaistaneet perinteisen kommunikoinnin yksityisyyden sekä tekijänoikeuden periaatteet.

Onko Facebook yleishyödyllinen yritys? Lähestyykö sen somen dominointi monopolia? Mitä Google tekee hakutiedoillasi? Missä kulkee Googlen ja sen käyttäjien oikeuksien rajat? Onko Instagramilla oikeus myydä sinun ottamasi kuvat esimerkiksi mainostajille?

Progressiivinen lainsäädäntö ja oikeusistuimet joutuivat pohtimaan teollisen vallankumouksen vaikutukset kansalaisten elämään sekä kirjoittamaan uuden poliittis-lainsäädännöllisen koodiston, joka loi uuden yhteiskunnan pelisäännöt. Onko nyt, informaation vallankumouksen jälkimainingeissa, aika luoda sosiaalisen median lailliset pelisäännöt?

Soundtrack: The Streets, OMG.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Facebookin liikeidea kaatuu, jos pakollinen oman nimen käyttö kumotaan ja pseudonyymit sallitaan. Pelottava ukaasi: Schleswig-Holsteinin tietosuojavaltuutettu on esittänyt Herra Zuckerbergille 20 000 euron uhkasakon, jollei Facebookin nimipakkoa kumota 14 vuorokauden kuluessa:

Darin wird einem ”sehr geehrten Herrn Zuckerberg” per ”Internationalem Einschreiben mit Rückschein” ein Zwangsgeld von 20.000 Euro angedroht, wenn der Gründer und Großaktionär des Sozialen Netzwerkes Facebook nicht binnen vierzehn Tagen anonyme Accounts für seine deutschen Benutzer zulässt.
(Klarnamen-Streit, Deutscher könnte Facebook-Geschäftsidee zerstören, 19.12.12,
http://www.welt.de/politik/deutschland/article112132304/Deutscher-koennte-Facebook-Geschaeftsidee-zerstoeren.html)

”Onko Facebook yleishyödyllinen yritys?”

Hä?
Firma joka tunnetusti käyttää taitavaa ”verosuunnittelua” menestyksellä verojen minimoimiseen ja kassavirran maksimoimiseen omistajiensa taskuihin. Ja aivan sama koskee Googlea. Esim Suomen Googlehan maksaa laajasta toiminnastaan tänne vain sähkö- ja kiinteistöveroa. Joista ensimmäisen (ex) ministeri Häkämies olisi jo ollut valmis poistamaan!

Kyllä maailmanlaajuisesti olisi kyettävä suitsimaan yhä härskimmäksi käyvää veronkiertoa.

Bisnes on kasvotonta, kuka omistaa Googlen. Kun Internet avattiin kaikille päätös tehtiin USA:n toimesta.
Netti on muuttanut maailmaa pysyvästi, miten ihminen voi hallita tilannetta? Kuka kontroli tiedon oikeellisuutta, ei kukaan. Enää ei ole tietoa on vain mielipiteitä ja bisnestä.