Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Syyria ja USA: lusikka väärässä sopassa

Blogit Americana 22.6.2013 13:27
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Viime viikolla Obaman hallinto päätti ryhtyä aseistamaan Syyrian kapinallisia. Tämä on huono päätös.

Syyrian sisällissota on kestänyt nyt yli kaksi vuotta ja vaatinut, YK:n lukemien mukaan, yli 90000 uhria. Presidentti Bashar al-Assadin hallinto näyttää sitoutuneelta taistelemaan katkeraan loppuun asti. Neuvotteluratkaisua tragediaan ei näy kaukanakaan horisontissa.

Yhdysvallat on toistaiseksi sympatisoinut kapinallisia verbaalisesti, mutta se ei ole puuttunut tapahtumiin. Presidentti Obama on sanonut useaan otteeseen, että jos al-Assadin hallinto käyttää kemiallisia aseita, Yhdysvallat reagoi eskalaatioon. Nyt tämä raja on Obaman mukaan ylitetty.

Al-Assad on saattanut käyttää kemiallisia aseita kapinallisia vastaan. Todistusaineisto ei ole aukoton, mutta kylliksi Obaman hallinnolle. Pian kapinalliset käyvät Venäjän aseistamaa hallitusta vastaan amerikkalaisen sotakaluston avulla.

Amerikkalaiset aseistamassa uskonnollisin ja poliittisin motiivein toimivaa kapinallisarmeijaa… mikä voi mennä pieleen?

Me muistamme Afganistanin. Yhdysvallat avusti Neuvostoliittoa ja Afganistanin hallitusta vastaan taistelevia mujahideenejä. Presidentti Reaganin ylistämät ”Afganistanin vapaustaistelijat” löivät Neuvostoliiton sekä maansa hallituksen amerikkalaisten stinger-ohjusten ja muun sotakaluston avulla.

Jälkipeli ei mennyt aivan amerikkalaisten suunnitelmien mukaan. Afganistanin sisällissota jatkui ja maassa taistelleet islamistiset vapaaehtoiset palasivat koteihinsa radikalisoituneina, mukaanlukien nuori saudi Osama bin Laden. Amerikkalaisten odottama hyvä tahto ja kiitollisuus eivät materialisoituneet. Neuvostoliiton lyötyään jotkut taistelijat ryhtyivät fantasoimaan lännen Suuren Saatanan tuhoamisesta. Väkivaltaiset utopiat kulminoituivat syyskuun 11. päivä ja vaativat liki 3000 kuolonuhria.

Al-Assadin vastainen rintama näyttää kirjavalta joukolta, mutta päällimmäinen vaikutelma ei tue teoriaa demokraattisista vapaustaistelijoista. Raportit sharia-lain soveltamisesta kapinallisten hallitsemilla alueilla sekä kuvat kapinallisesta syömässä hallituksen sotilaan sydäntä eivät nostata optimismia tai luottamusta.

Yhdysvallat todennäköisesti arvioi, että kapinalliset voittavat joka tapauksessa, ja heidän aseapunsa ostaa heille hyvää tahtoa maan seuraavien hallitsijoiden parissa. Itse en pidättäisi henkeäni odottaessani kädenojennusta.

Jokainen kuolonuhri on liikaa ja Yhdysvaltain ja muun kansainvälisen yhteisön on toimittava jos sillä on legitimaatti, positiivinen ja realistinen toimintamalli sekä saavutettavissa oleva objektiivi Syyrian tragediassa. Toistaiseksi niitä ei ole näköpiirissä. Niin traagisia kuin Syyrian tapahtumat ovatkin, joskus seisominen kentän laidalla on vähiten huono vaihtoehto.

Soundtrack: Frédéric Chopin, Surumarssi.