Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Syöpöt mukaan taloustalkoisiin!

Marko Maunula
Blogit Americana 9.3.2010 21:10

Osavaltioiden ja kaupunkien surkea taloustilanne on pakottanut politiikot etsimään uusia tulonlähteitä. Eräs uusista ideoista on virvoitusjuoma- sekä roskaruokavero. Idea on, ei niin yllättäen, synnyttänyt kiivasta keskustelua.

Kokis kuuluu amerikkalaiseen kulttuuriin yhtä vahvasti kuin aamukahvi suomalaiseen. Juoma on miltei amerikkalaisuuden symboli, eräs kylmän sodan pehmeistä aseista. Mutta pormestari Bloombergiltä kävi New Yorkissa käsky, että sokerinen herkku on verolle pantava.

Monet osavaltiot ovat jo verottaneet perinteiset paheet, eli tupakan ja alkoholin, kyllästymispisteeseen saakka. Tupakoinnin vähentyessä on uusien syntiverojen aika. Nyt ovat roskaruoka ja sokeriset juomat politiikkojen tähtäimissä.

Tuore tutkimus sanoo, että roskaruokavero tekisi hyvää kansalaisten terveydelle. Se vähentäisi amerikkalaisten kalorien kulutusta huomattavasti, osaltaan edesauttaen ylipainoisen kansakunnan ruokatapojen korjaamisessa.

Virvoitusjuomateollisuus on käynyt vastaiskuun, mutta sen argumentit ovat olleet toistaiseksi heppoisia. TV-mainokset veroa vastaan käyvat lähinnä huonosta camp-huumorista.

Eettisesti roskaruokavero on helppo puolustaa. Tupakan ja oluen ystävät ovat kantaneet kortensa verokekoon jo vuosikymmeniä. Ylipaino ja huono ruokavalio haastavat tappajina sekä tupakan että alkoholin. Syöpöt, nyt on teidän vuoronne!

Soundtrack: Rufus Wainwright, Cigarettes and Chocolate Milk.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Tällainen vero ehdottomasti saatava Suomeen. Kun katselee ns. pitkäaikaistyöttömiä, kleipäjonossa olevia tai demarien soppakattilalla käyviä, niin yhteinen piirre on lihavien huomattava määrä verrattuna aktiivissa työelämässä oleviin. Sopiva ruumiinnälkä pakottaa hullehtimaan kunnostaan ja synnyttää henkistä nälkää etsiä parempaa tulevaisuutta. Vallankumouksetkin ovat syntyneet nälkäisten vaatimuksista. Lihavat ovat sokerilla ja muulla epäterveellä ruualla kyllästettyjä,e ttä he eivät saa muutosta aikaisesksi, kun eivät jaksa. Lihavuus synnyttää muita oheisseurauksia sairauksineen ja kulut kaatuvat veronmaksajien niskaan. Innovatiivinen Katainen voisi keksiä tästä uuden veron. Karkit, limpat ym roskaruoak vferolle ja tv-väkivallalle myös saastevero !

Ei ole niin yksinkertainen asia ensiksikin kaikki lihavat eivät ole roska ruokien uhreja eikä alemmista sosiaaliluokista kuten aiempi kirjoittaja antoi ymmärtää vaan yksinkertaisesti liian pieni kulutus energian saantiin nähden lihavuus on monisärmäinen asia.
Kannatan ehdottomasti veroa ja tuntuvia hintojen korotuksia kaikelle epäterveelliselle ruualle!!!!vaan tähän ei nykyinen markkina talous tule ikinä suostumaan voittoa pitää saada keinoilla ei ole mitään väliä tämä on yhteiskunnallinen asia johon päättäjiemme tulisi ehdottomasti puuttua!!!!
Me kuluttajat teemme valintoja valitettavasti vaan emme kaikki ole tasa arvoisia.

Tässä haetaan vain syntipukkia ja kohdetta raivon purkautumiselle.

On ihan mahdollista, että erityyppisten ruokien kombinaatioilla on epälineaarinen vaikutus lihomiseen. Silloin verotuksella ei olisi tehokkaasti ohjaavaa vaikutusta, koska verot ohjaavat vain lineaarisesti.

Sitäpaitsi olen melko vakuuttunut, että halpa ruoka (= sokerin lisäksi peruna & leipä & teolliset einekset) lihottaa eniten. Pitäisikö siis nimenomaan halpaa ruokaa verottaa, että ihmiset eivät olisi tarpeeksi varoissaan ostaakseen edes sitä?

Ihmiset miltei poikkeuksetta väärinkäyttävät resursseja joiden he kuvittelevat olevan loputtomia. Ellen muista väärin, se taisi olla Singapore jossa kansalaisilla on ns. terveystili. Idea on se että jokaisen henkilökohtaisista ansioista menee tietty osa terveystilille joka on se ensimmäinen paikka jota veloitetaan kun henkilö käyttää terveydenhuoltopalveluita. Näin ihmiset jotka ovat omien valintojensa takia välinpitämättömiä oman terveytensä suhteen joutuvat maksumieheksi sen sijaan että veronmaksajien ”pohjaton” kirstu otetaan käyttöön. Tietämättä sen enempiä yksityiskohtia, systeemin idea tuntuu sinänsä hyvältä koska vastuu on siellä missä valtakin. Pitäisikö jotain vastaavaa miettiä Suomeenkin?

Lihavuus ei ole suinkaan köyhien tai vähätöisten yksinoikeus. Kokemusperäinen havainto on että aktiiviset henkilöt ovat laihankälppiä ja valikoivat mitä suuhunsa pistävät jotta jaksavat. Taantuma-aikana on karsittava yhteiskunnan kuluja jtoen hitaat möhkället syökööt vähemmän tehköön töitä rivakammin.

Korpisoturi: Onko sinulla tietoa, että kenen tililtä veloitetaan lasten terveydenhuollon kulut Singaporessa? Entä syöpää sairastavan vanhuksen, jonka tilillä ei enää ole rahaa?

Singaporen sairausvakuutusjärjestelmästä löytyy tietoa alla olevasta kolumnista.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/singaporesta_voisi_ottaa_mallia_suomen_sairausvakuutukseen_4627767.html

Lukemani perusteella järjestelmä vaikuttaa hyvältä ja toimivalta. Tilastokeskuksen ja wikipedian tilastoista olen huomannut että singaporelaiset elävät kolme vuotta pidempään kuin suomalaiset (82 vuotiaaksi) ja se jakaakin Japanin kanssa maailman pitkäikäisimmän kansan tittelin. Kaikenlisäksi terveysmenot ovat siitä huolimatta alhaiset.

Yksinkertaista olisi lätkäistä kaikille elintarvikkeille vero, jonka osuus olisi tuotteen kilokalorimäärä*% tuotteen hinnasta. Sokeri saisi iloisen 400 %:n haittaveron, kun tuore lanttu selviäisi 25 %:n verolla.

maria5 kirjoitti:

”Sitäpaitsi olen melko vakuuttunut, että halpa ruoka (= sokerin lisäksi peruna & leipä & teolliset einekset) lihottaa eniten. Pitäisikö siis nimenomaan halpaa ruokaa verottaa, että ihmiset eivät olisi tarpeeksi varoissaan ostaakseen edes sitä?”

Teollisia eineksiä en laskisi halvaksi ruoaksi. Eikä kaikki halpa ruoka suinkaan lihota.
Halpaa ja terveellistäkin ruokaa on onneksi tarjolla.

Maria5: en tiedä. Tietämättä Singaporen systeemin tapaa hoidella mainitsemasi kustannukset, Suomessa terveystilistä huolimatta perusajatuksena olisi edelleenkin varmaan se että heikoista pidetään huolta. Mikäli yksilö on omista valinnoistaan huolimatta sairauden tai vastaavan runtelema, yhteiskunta tulisi oletettavasti vastaan. Pointtina koko mainitussa systeemissä olisi kohdentaa omien elämäntapavalintojen kustannuksia enemmän sille kuka ne valinnat tekeekin, eli yksilölle itselleen, sen sijaan että niitä maksatetaan kaikilla veronmaksajilla.

Tämä köyhinä esiintyvien jatkuava ruikutus kummastuttaa. Esiinnytään nälkäisinä, vaikka pömppämaha roikkuu vyötäröllä. Jos nälkä olisi totta, olisi posket kuopalla ja laiha ruumis. Liian moni kantaa vyötäröllään 2-3 kuuakuden vararavintoa seurauksin, että polvet eivät kestä taakkaa ja joka paikka ronklaa. Meillä on joka paikka tulvillaan kalaa eli ilmaista erinomaista ruokaa. Ahvenkilo on Stockan tiskilla n. 35 euroa eli gourmeeta saisi pilkkimällä itsekin. Mutta omaehtoinen työnteko ei kelpaa. Saisi tulla todella sellainen nälkä, että se aktivoisi ihmisiä oman elannon kalasteluun.

Kannatan roskaruokaveroa ehdottomasti! Miksi itsestään hyvää huolta pitävien pitäisi kustantaa huonotapaisten sairastelu? Kyse on valinnoista. Tuo Singaporen malli voisi myös toimia meillä, olemmehan pieni kansakunta, kirjanpito olisi suht helppoa. – Toinen asia on, miten työttömät saataisiin aktiivisiksi sieltä ’sohvanpohjalta’. Yhteiskuntapalvelu työttömyyskorvausta vastaan (osa-aikaisesti työnhaun mahdollistamiseksi) voisi ola ratkaisu moneen ongelmaan.