Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Suomalainen musiikkivienti: mitä metallin jälkeen?

Marko Maunula
Blogit Americana 19.8.2010 12:57

Päivänä eräänä, matkalla halki Atlantan, ruuhkan ohella poukkoilin tapani mukaan radioasemien välillä. WRAS Atlanta -kanavalta kuului kuulasta ja minimalistista syntikkapoppia korkeaäänisellä naislaulajalla. Hetkinen, jokin kuulostaa oudolta… Tämähän on suomea!

Pienen penkomisen ja kaverin avustuksen jälkeen selvisi, että bändi oli Regina. Omaperäinen, tuore, hauska uusi tuttavuus meikäläiselle. Hipsteri-opiskelijani vahvisti, että sillä on hitaasti kasvava kulttimaine Yhdysvalloissakin, kuten myös Pitchforkin kiittävä arvio todistaa.

Suomalainen metalli on avannut ovia ja tuonut arvostusta suomalaiselle musiikille. Children of Bodom ja HIM -paidat eivät ole harvinaisuuksia Atlantassakaan. Moni teini tietänee Suomen olemassaolosta valtaosin metallin ansiosta.

Silti, olisiko suomalaisen musiikin vientimiesten aika etsiä uusia markkinoita, kaupata muitakin musiikillisia tyylilajeja?

Globalisaation myötä uusien hipster-sukupolvien musiikkimaku on avautunut todella laajaksi. Omaperäiset melodiset perinteet, soundit, ja jopa englanninkieliselle kuulijalle täysin vieraat kielet eivät enää estä kuuntelua – pikemminkin päinvastoin.

Ruotsiksi laulaja psykedeelinen powerpop-bändi Dungen on rakentamassa vahvaa kulttimainetta Yhdysvalloissa. Islanniksi laulava Sigur Rós täyttää isoja konserttisaleja eteerisellä avantgardellaan. Ranskalaiset chansonit ovat hipster-comebackin ovensuussa.

Tekopohjalaiset rallit tai tamperelainen äijäily tuskin kiinnostavat ketään Pohjanlahden tuolla puolen, mutta suomalainen electronica tai pienimuotoinen pop voisivat olla kehittelyn arvoisia myyntituotteita.

Metalli on suomalaisen musiikkiviennin Nokia, mutta kuten Nokian esimerkki osoittaa, trendiherkillä markkinoilla ei kannata luottaa yhteen tuotteeseen tai yhteen strategiaan.

Soundtrack: Regina, Saanko jäädä yöksi?

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Myös suomalainen K-X-P on saanut aika hyvin huomiota Pitchforkin kautta. Levy sai hyvät arviot ja video on näyttävästi sivuilla esillä. Ehkä vihdoin Suomessakin älyttäisiin, että muullakin kuin metallilla on kysyntää maailmalla. Suomalainen indie- ja alternative-musiikki kun on hyvin kekseliästä ja omaperäistä.

Hei
Käyttäkää uutta menetelmää ja uutta pohjaa musiikkiviennille.
Atso Almila+Riku Niemi jos saatetaan samaan tilaan,niin johan tapahtuu.
Saadaan suomalaista musiikkia ja uudella tavalla.
vp

Kunpa Sielun Veljet eivät olisi olleet niin paljon aikaansa edellä, niin siinä olisi ollut erinomainen jättimenestys tänä hipsteriaikana.

… piti Sielun veljiä lähinnä pateettisena vitsinä. Se siitä edelläkävijyydestä.

Ei täällä mitään viihdemusiikin musiikkivientiä tarvita. Viihdemusiikki pelaa taloudellisilla pelisäännöillä ja maksaa itse itsensä. Kannattaa tukea ainoastaan sellaisen musiikin vientiä, joka ei maksa itse itseään, koska se tarvitsee oikeasti tukea.

Sitäpaitsi tässä maassa tarvittaisiin paljon enemmän kulttuurin tuontia kuin kulttuurivientiä. Jos ei ulkomaalaisilla ole vastaavaa mahdollisuutta tulla Suomeen tuomaan musiikkiaan, ei heitä kiinnosta myöskään suomalaisen musiikin tuputus heidän omissa maissaan. Lisäksi suomalainen musiikkikulttuuri on kuin vakuumi, jonka läpi eivät pääse ulkomaiset vaikutteet eikä osaaminen. Ulkomailla pidetään muutenkin suomettunutta ”Suomi-brändillä” ratsastamista, naurettavia ylisanoja ja mainostusta typeränä ja lapsellisena. Ei sellainen toimi todella kosmopoliitissa ammattiyhteisössä.

Ei kannata tukea mitään vientiä, messuja tai tapahtumia eikä yksittäisiä artisteja tai tuotantoja vaan helpottaa ruohonjuuritason toimintaa. Ei tarvita sen kummempaa kuin kulahtaneita treenikämppiä ja tilanteita joissa eri musiikkityylejä edustavat soittajat törmäävät toisiinsa. Kyllä ne sieltä ulkomaille pääsevät jos siihen on edellytyksiä. Tarpeeksi päteviä akteja ei tarvitse viedä, ne käydään hakemassa.

Nyt kun Spotify ja muut samantyyppiset palvelut joissa musiikki on helposti käsillä niin varmasti suomalaisenkin musiikin tunnetuksi saaminen on helpompaa. Kun kuuntelija on löytänyt yhden mielenkiintoisen bändin, on muita samantapaisia helppo etsiä myös. Suomalainen metallimusiikki on laadukasta ja toivotaan, että se tulee menestymään maailmalla jatkossakin.

Aivan, en usko minäkään että Sielun veljet olisi millään aikakaudella uponnut kansainväliseen yleisöön.

Yksi suuri vitsi oli/on tämä Don Johnson Big Band, Suomen Kuvalehdessäkin hehkutettin bändiä, oliko myös Pori Jazz-keikan tiimoilta jokunen vuosi sitten. (Jonka keikan itse kärsin Kirjurinluodon toisella äärireunalla, muita sen illan esiintyjiä odottaen). Että kuinka suurta potentiaalia bändistä onkaan vientimarkkinoilla. Kuinka bändi laululeikitti kultivoitunutta jazzkansaa kuin Fröbelin Palikat ikään. Siinä meni kyllä arvostus suomalaisten musiikkikriitikoiden näkemykseen – jos sitä arvostusta koskaan olikaan.

Koskettaren kommentista tuli mieleen, että myös suomalainen jazz on maailmalla arvostettua.