Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Sullivan ja kristinuskon kriisi

Marko Maunula
Blogit Americana 20.4.2012 14:09

Andrew Sullivan, avoimesti homo ja uskonnollinen katolinen kristitty, analysoi amerikkalaisen kristinuskon nykytilaa uudessa artikkelissaan Christianity in Crisis. Politisoituneen kristinuskon kritiikissä ei ole varsinaisesti mitään uutta, mutta Sullivan kiteyttää liberaalin nykyteologian tärkeimmät teemat sekä amerikkalaisen kristinuskon kriisin taitavasti.

Amerikkalainen ja eurooppalainen teologia ovat aina eronneet toisistaan. Amerikkalainen kristinusko on ollut liki läpi historiansa innokas haastamaan vallassaolevat kirkot, teologiset ajattelutavat, ja uskonnolliset auktoriteetit. Puuveneiden aikakaudella niin amerikkalaiset katoliset kuin protestantitkin sijaitsivat kaukana Vatikaanista, Canterburysta, sekä muista eurooppalaisen kirkkopolitiikan ja teologian valtakeskuksista. Fyysinen etäisyys venytti myös teologista liekaa.

Amerikkalainen kristinusko on maan individualistisen ja demokraattisen eetoksen muokkaama ajattelutapa, joka parhaimmillaan on muistuttanut tunkkaisia kirkkokuntia yksilön omantunnon sekä henkilökohtaisen Jumala-suhteen tärkeydestä. Huonoimmillaan se on johtanut surkeaan teologiaan, täydelliseen kurittomuuteen, yksilökeskeiseen saarnaaja-kulttiin, sekä materialististen arvojen ja päivänpolitiikan läpitunkemaan poliittiseen kristillisyyteen.

Fragmentaatio sekä teologinen individualismi ovat johtaneet amerikkalaiset keksimään loputtomia variaatiota kristinuskosta, joista jotkut ovat jopa luopuneet kristillisyyden keskeisistä doktriineista. Helluntailaiset, adventistit, jehovan todistajat, sekä mormonit ovat vain jäävuoren huippu.

Sullivan aloittaa artikkelinsa tarinalla eräästä Yhdysvaltojen tunnetuimmista kristinuskon ”muokkaajista”. Thomas Jefferson, eräs maan perustajaisistä sekä itsenäisyysjulistuksen kirjoittaja, leikkasi ja liimasi Uudesta testamentista hänen oman versionsa. Hän eliminoi ihmeet ja ilmoitukset ja myöhempien apostolien lausunnot, jotka hänen mielestään ovat ristiriidassa Jeesuksen syvimmän olemuksen kanssa. Lopputulos, Sullivanin mukaan, oli Jeffersonin yritys olla ennen kaikkea Kristuksen seuraaja.

Sullivan kritisoi amerikkalaisen kristinuskon teologisesti kyseenalaista flirttailua vallan ja vaurauden kanssa. Aidon kristinuskon olemukseen kuuluu aina itsensä alentaminen, ja ihmisten vakuuttaminen heikkouden eikä voiman avulla. Jeesus ei kantanut miekkaa, ja hän eli köyhimpien ja heikoimpien ihmisten parissa.

Tänään kymmenet miljoonat amerikkalaiset kristityt ovat näkyvästi sitoutuneet poliittiseen systeemiin sekä kapitalistiseen talousjärjestelmään. Vaurauden evankeliumi, eli uskomus, että Jumala palkitsee uskolliset seuraajansa maallisella mammonalla, elää vahvana lähiöiden megakirkoissa. Konservatiiviset kristityt elävät vaurauden parissa ja he kantavat miekkaa. Gallupien mukaan evankeliset konservatiivit ovat vankkoja Guantanamon vankien vesikidutuksen kannattajia.

Sullivanin argumenteissa ei ole mitään uutta, mutta hän tarjoaa hyvän katsauksen poliittisen kristillisyyden surkeaan teologiseen tilaan – yhdellä varauksella. Amerikkalainen poliittinen kristillisyys ei rajoitu konservatiiveihin.

Myös liberaali teologia elää vahvana esimerkiksi tuhansissa afroamerikkalaisissa kirkoissa. Liberaalit pyrkivät myös politisoimaan Jeesuksen sanoman, painottaen Raamatun sanomaa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, mutta usein unohtaen sen vaatimukset itsekurista ja itsensä luovuttamisesta Jumalan palvelukseen. Liberaalit kirkot, kuten heidän konservatiiviset vastakappaleensakin, pyrkivät usein unohtamaan ristin raskaan painon sekä sen velvoitukset Jeesuksen seuraajille. Myös Thomas Jeffersonin Raamatun editointi oli kristinuskon politisointia.

Soundtrack: Pyhän Äidin luostarin munkit, Salve Regina.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Sullivan kritisoi amerikkalaisen kristinuskon teologisesti kyseenalaista flirttailua vallan ja vaurauden kanssa. Aidon kristinuskon olemukseen kuuluu aina itsensä alentaminen, ja ihmisten vakuuttaminen heikkouden eikä voiman avulla. Jeesus ei kantanut miekkaa, ja hän eli köyhimpien ja heikoimpien ihmisten parissa.

Kristinusko on aina flirttaillut vallan ja vaurauden kanssa. Jo 300-luvulla Konstantinus suuri halusi kristinuskonnosta juuri elementin, jolla kansa pysyisi paremmin näpeissä. Rooman imperiumin hajoaminen jätti valtavan valtatyhjiön, jonka kristinusko ja katolinen kirkko täyttivät. Tästä alkaen uskonta, valta, politiikka ja vauraus ovat kulkeneet käsi kädessä. Katoliset papit Paavin johdolla kykenivät kasvattamaan maallista valtaansa keskiajalla. Legitimaatio hallita tuli suoraan Jumalalta. Tämä alkoi murtua vasta 1100-1200-luvuilla, kun kansallisvaltiot alkoivat kehittymään ja keisareista ja kuninkaista tuli tarpeeksi vahvoja uhmatakseen Paavia(investituurariita).

Lisäksi muuten kristinusko on järkyttävä konstruktio ja mosaiikki Rooman aikaisista pakanallisista mysteeriuskonnoista, jotka myös kilpailivat ykkösuskonnon asemasta kristinuskon kanssa (mithralaisuus vakavin kilpailija). Synkronismin kautta kristinusko kuitenkin lopulta voitti ja nousi ihannevävyksi.

Ja mitä tulee kristinuskon köyhyyttä ja alistavuutta korostaneeseen ajatukseen , niin ehkä näin oli allkukirkossa ,jossa muuten johdossa olivat enimmäkseen naiset. Mutta kuitenkin 200-luvulle tultaessa tämäkin alkoi olla kuollutta uskonnon saadessa patriarkaalisen asenteen. Kristinuskon dogmatiikka ja sanoma on räätälöity paarialuokalle, köyhille, syrjäytyneille, vammaisille, heikoille, naisille , jotta he olisivat kuuliaisia työmyyriä palvellessaan eliittiä ja heidän mahdollisuutta toteuttaa mielihalujaan. Tämä samainen ajatus on nyt käännetty moderniin versioon meidän nykyiseen työelämään. Uskonto auttaa lievittämään sitä tuskaa joka meiltä puuttuu materiaalisessa muodossa.

Ps Jeesuksen hahmo taitaa olla kopio Mithrasta?

Kommentteja perään!

Suomessa Asa Jalas jo sata vuotta sitten kirjoitti samanatpaisia ajatuksia kuin mitä nyt vasta Amerikassa havahdutaan. No hänet tietenkin tuomittiin oikeudessa. Kirjansa ovat mielenkiintoista luettavaa ja suosittelen kaikille avarakatseisille. Löytynee Asakin netistä kuin myös oikea nimensä.

Moralagent lienee paljossa oikeassa. Lisäyksenä korostaisin, että useat tai ehkä useimmat variaatiot, liikkeet tai lahkot kuten luterilaisuus ovat lähteneet uusiutumistarpeesta, hengellisen ja maallisen korruption reformista. Toinen asia sitten on, että kaikilla ikhimillisillä yhteenliittymillä, olivat ne sitten uskonnollisia, poliittisia, urheilullisia tai tieteellisiä, näyttäisi olevan sisäänrakennettu taipumus korruptoitua, kulua, kangistua ja väljähtyä.

Jos raamatun kirjoittajat ja sen myöhempien eri muunnelmien sepustelijat olisivat olleet rehellistä väkeä, niin johdantoon olisi tietenkin pitänyt laittaa maininta että kertomukset ovat fiktiivisiä ja henkilöt vertauskuvallisia (keksittyjä).

Kun pikkupoikana tädiltäni kyselin vastauksia raamatun tekstien moniin kummallisuuksiin, vastaus oli aina sama: siinä puhutaan vertauskuvin. Aika pian lopetin kyselyt koska tiesin jo vastaukset etukäteen.

Se siitä. Nykyään onkin aika laajasti tultu siihen tulokseen ettäJumalakin on vertauskuvallinen ja pitää majaa meissä itsessämme (siis korvien välissä). Se onkin ihan hyvä asenne, koska silloin ei koko Jumalainstituution olemassaolosta tarvitse enää kiistellä eikä kenenkään enää tarvitse olla ateisti tai teisti… miten vaan.

Joku voi jopa sanoa: ”tunnen Jumalan sydämessäni”, mikä voi tietenkin olla ihan totta ja se johtuu siitä että aina kun korviemme välissä jotain isompaa liikahtaa, se aiheuttaa sykkeen muutoksen, siitä vaikutelma. Tässä selitys miksi ihmiset usein tuntevat ”sydämessään”…ajattelevat sydämellään…jne.

no alkuperäinen seurakuntamalli oli Paavalin aikaan se, että ensin tehtiin parannus, tultiin uskoon ja sitten vasta mentiin kasteelle ja liityttiin seurakuntaan ja seurakunnassa oli Paimen ja vanhemmisto ja seurakuntalaisilla oli omia tehtäviä seurakunnassa ja ite maksoivat sitten seurakunnan kulutkin, tämä on se alkuperäinen malli jonka voimme lukea Apostolien Teoista, koko kristikunta muodostuu kolmen kärjen osalta,1 katolliset, 2 hellúntalaiset joita on yli 600 milj. tohtori James Leggettin mukaan, Pentecostal World Fellowship , PWF, ja 3 ortodoksit, luterilaiset ovat vasta kuudennella sijalla ja Paavalin seurakunnissa vaikutti Pyhä Henki joka muutti ja anto muutoksen ihmisille joiden sisäinen elämä alko muuttumaan joka sitten näkyi ulospäin toisten ihmisten ja seurakuntaihmisten keskuudessa. Paavali sano, että usko tulee kuulemisesta ja jokainen joka ottaa vastaan Sovituksen Jeesuksessa, Luoja antaa voiman tulla uskoon ja kristityksi ja sillai muutos alkaa vähitellen ihmisessä toteutumaan ja sillai alkaa sitten ihmisen sisässä kasvamaan Jumalan luonto josta II Pieterin kirja luku I kertoo, siis muutos syntyy Hengen vaikutuksesta ja sitten vasta alkaa kokemus josta sitten vasta voi tehdä tarinan tai kertomuksen, kristillinen sanoma ei ole sitä, että on ikäänkuin tarina jo olemassa ja se antaisi kyvvyn tehdä uskonnon, ei näin vaan toisinpäin kuten olen täällä kohdassa tieteelinen kuva tähän on tultu-kohdassa olen kertonut
jali helluntaikristitty kajaani

hyvä kirja: Lorna Byrne:enkeleitä hiuksissa, saa kirjasto tai kaukolaina ja Lorna on myös facebookissakin
toinen hyvä kirja on: Roland Buck:enkelit puhuvat minulle, saa ostaa patmos.fi
kolmas hyvä kirja: Olli Seppälä:enkeli tuli luokseni, kirjastosta saa tai kaukolaina
jali helluntaikristitty kajaani