Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Steve Bannon on Trumpin populistinen takapiru

Blogit Americana 6.2.2017 11:52
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Steve Bannon on Valkoisen talon – ja ehkä koko läntisen maailman – toiseksi vaikutusvaltaisin mies.

Donald Trumpin presidenttiyden kaksi ensimmäistä viikkoa osoittivat Bannonin vaikutuksen Trumpin agendan sementoinnissa. Uuden Valkoisen talon populismi, konfliktihakuinen uhmailu ja välinpitämättömyys establishmentin ja muun maailman mielipiteille ovat taattua Bannonia.

”Olen leninisti”, eräs kirjoittaja väitti kuulleensa Bannonin määritelleen ideologiansa: ”Lenin halusi tuhota valtion, ja se on myös minun tavoitteeni. Minä haluan romahduttaa systeemin ja tuhota koko nykyisen establishmentin.”

Bannon itse kiistää lausunnon, mutta se sopisi hyvin hänen toimintamalliinsa. Hän huokuu establishmentin vihaa joka poliittisella solullaan.

Uusin Time teki Bannonista kansikuvapoikansa. Mittava profiilijuttu summaa tuttua tietoa Trumpin päästrategistista, luotetuimmasta neuvonantajasta, jolla on liki vapaa pääsy presidentin toimistoon.

Stephen Kevin ”Steve” Bannon on 63-vuotias irlantilaistaustaisen, demokraattisen ja katolisen duunariperheen kasvatti. Virginia Techissä, Georgetown Universityssä ja Harvardissa koulutettu mies aloitti uransa laivastoupseerina, siirtyi Wall Streetin sijoituspankkiiriksi ja ryhtyi tuottamaan (valtaosin) konservatiivisia dokumenttielokuvia.

Bannon oli yksi oikeistolaisen provokaattorisivusto Breitbart.comin arkkitehdeistä. Kun sen pomo Andrew Breitbart yllättäen kuoli vuonna 2012, Bannon otti ohjat sivustosta. Hänen aikakaudellaan Breitbartista tuli entistäkin enemmän alt right -liikkeeseen löysästi sitoutunut, provokatiivinen populistisen oikeiston foorumi.

 

Bannon on vauras mies, eikä raha enää motivoi häntä. Hän ajattelee laajoin, historiallisin linjanvedoin. Bannon uskoo teoriaan, jonka mukaan suuret muutokset ravistelevat Yhdysvaltoja ja maailmaa noin 80 vuoden välein: Yhdysvaltojen itsenäisyys, maan sisällissota, toinen maailmansota… Bannon uskoo, että vuoden 2008 finanssikriisi merkitsi uuden mullistuksen avaussoittoa.

Finanssikriisi oli merkittävä vedenjakaja Bannonin poliittisessa ajattelussa. Hän todisti, kuinka hänen iäkäs isänsä menetti ison osan elämänsä aikana kasaamistaan säästöistä, kun taas Bannonin vanhat Wall Street -kollegat kävelivät pois kriisistä taskut täynnä rahaa ja ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia. Kokemus teki Bannonista tiukan populistin ja republikaanisen establishmentin vannoutuneen vihamiehen.

Trump on silti pomo.

Talouspopulismin ohella islamin pelko selkeästi muokkaa Bannonin ajattelua. Hän on varoittanut, kuinka liberaalit ovat edesauttamassa Yhdysvaltojen muuttumista islamilaiseksi tasavallaksi.

Bannonin tapa ajatella mahtipontisin historiallisin termein saa hänen islamkuvansa vaikuttamaan steroideja ottaneelta kulttuurien kamppailu -teesiltä.

Bannon on Trumpin tärkein neuvonantaja, mutta Trump on silti pomo. Wall Street -sisäpiiriläisen Steven Mnuchinin nimitys valtiovarainministeriksi osoittaa, ettei Trump jaa sataprosenttisesti Bannonin talouspopulistista maailmankuvaa.

Trump haluaa miellyttää sekä establishmentia että Bannonin tukemaa kapinasiipeä. Trumpin henkilöstöpäällikkö Reince Priebus on republikaanisen establishmentin ruumiillistuma, kun taas Bannon haluaa murskata establishmentin. Trump istuu heidän välissään yrittäen miellyttää molempia leirejä niin kauan kuin mahdollista.

Bannon on saanut tahtonsa läpi monissa ministerinimityksissä ja esimerkiksi maahanmuuttokiellossa, mutta Trumpin ristiriitainen suhde eliitteihin estää häntä omaksumasta Bannonin radikalismia. Trump haluaa rajallisen reformin, kun taas Bannon haluaa painaa tallan pohjaan, rikkoa ja uudelleenrakentaa amerikkalaisen politiikan.

 

Soundtrack: The Sonics, The Witch: