Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Sosiaalinen liikkuvuus ja amerikkalainen unelma

Marko Maunula
Blogit Americana 9.12.2012 19:43

Parhaillaan käytävä taistelu hyvätuloisten verokorotuksista osoittaa, että amerikkalaisten suhtautuminen tuloeroihin on muuttumassa.

Amerikkalaiset ovat historiallisesti olleet suvaitsevaisempia suuria tuloeroja kohtaan kuin heidän eurooppalaiset serkkunsa. Tuloerot ovat amerikkalaisille usein positiivisia indikaattoreita amerikkalaisen yhteiskunnan dynaamisuudesta, mahdollisuudesta rikastumiseen. Ajattelutapa ei ole katteeton. Historiallisesti merkittävä osuus Yhdysvaltain rikkaimmista miehistä ovat tienanneet rahansa itse, mukaanlukien maan historian rikkaimmat miehet John D. Rockefellereistä Bill Gatesiin.

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että liikkuvuus yhteiskuntaluokkien välillä on hidastunut huomattavasti. Tänään Yhdysvaltojen sosiaalinen liikkuvuus on läntisen maailman häntäpäässä, ruokkien ennestäänkin kiivasta väittelyä tuloerojen kasvusta ja sen vaikutuksista amerikkalaiseen yhteiskuntaan.

Huoli sosiaalisen liikkuvuuden hidastumisesta sekä tuloerojen kasvusta ei ole rajoittunut Wall Streetin vastaisten radikaalien mielenosoittajien piireihin. Republikaanien esivaaleissa mm. Rick Santorum puhui aiheesta, ja monet republikaaniset älyköt ovat myös kehoittaneet puoluettaan kiinnittämään huomiota ongelmaan.

Informoidut kommentoijat tiedostavat tilanteen vakavuuden. Lupaus sosiaalisesta etenemisestä ja kovan työn palkitsemisesta asuvat ns. amerikkalaisen unelman sydämessä. Poliittiset kiistat koskevat ainoastaan ongelman ihanteellista ratkaisua.

Parhaillaan presidentti Obama ja kongressin republikaanit, puhemies John Boehner etunenässä, ovat keskellä kiivasta taistelua hyvätuloisten veroprosentin korottamisesta. Obama on ilmoittanut, että korotuksen pitää olla jokaisen talousjyrkänne-ratkaisun keskipisteessä. Boehner ja republikaanit keskittyisivät mielummin menojen leikkaamiseen sekä verolainsäädännön yksinkertaistamiseen vähennysten eliminoinnin kautta.

Amerikkalaiset ovat sekä vaalituloksen että mielipidetutkimusten perusteella Obaman mallin takana. Keskustelu veroreformista oli eräs kampanjan tärkeimmistä aiheista, ja amerikkalaiset selvästi valitsivat Obaman linjan. Tuoreet mielipidetiedustelut osoittavat myös, että valtaosa amerikkalaisista kannattaa Obaman ja demokraattien linjaa talousneuvotteluissa.

Sekoitus hyvätuloisten verotulojen maltillista nostoa, yhdistettynä hallittuihin menoleikkauksiin, kykenee helpottamaan valtion velkataakan hallintaa, mutta se tarjoa ratkaisua laajempaan sosiaalisen liikkuvuuden ongelmaan. Tämän ongelman edessä sekä demokraatit että republikaanit ovat olleet toistaiseksi aseettomia.

Itse syyttäisin ongelmasta verolainsäädäntöa, kallista koulutusta sekä teknologista kehitystä.

Ensiksikin, amerikkalainen verolainsäädäntö on viime vuosikymmeninä suosinut omistamista työnteon kustannuksella. Tämä järjestelmä on, luonnolliesti, suosinut hankittua vaurautta enemmän kuin työntekoa, ja tämä vauraus sivuetuineen-verkostoituminen, koulutus-periytyy sukupolvelta toiselle.

Toisekseen, kouluksen kasvava hinta ja alueellinen eriarvoisuus ovat tehneet menestyksestä korkean teknologian aikakaudella entistä vaikeampaa niille, jotka ponnistavat vaatimattomista lähtökohdista. Vauraiden alueiden koulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoilleen paremmat resurssit sekä mahdollisuudet pääsyyn parempiin yliopistoihin, joista valmistuneet puolestaan pääsevät parempiin työpaikkoihin. Vaatimattomien koulujen kasvatit eivät kykene hyödyntämään potentiaaliaan, johtuen heikommista lähtökohdista.

Lopuksi, liikkuvuuden ja tuloerojen kasvu johtuu pitkälti myös teknologisesta kehityksestä. Internetin ja globalisaation aikakausi on johtanut yrityistoiminnan keskittymiseen. Samalla tavoin kuin esimerkiksi Andrew Carnegien suuret ja teknologisesti modernit terästehtaat pistivät pienemmät pajat ahtaalle 1800-luvun lopulla, Amazon on tänään tekemässä yksityisistä, pienistä kirjakaupoista historiaa. Pienet firmat eivät kykene kilpailemaan hinnoissa, valikoimissa tai palveluissa internet-jättiläisten kanssa.

Ongelmasta on turha syyttää pelkästään politiikkoja, ja hillitön rikkaiden verottaminen on taloudellisesti, moraalisesti ja strategisesti tyhmää sekä väärin. Mutta kaikki tietävät, että kahtia jakautunut kansakunta on pitkällä tähtäimellä poliittisesti ja taloudellisesti mahdoton hallittava.

Yhdysvallat on ollut samanlaisessa tilanteessa kerran aikaisemmin: 1800-1900 lukujen vaihteessa, kun sisällissodan jälkeinen teollistuminen teki maasta multimiljardöörien leikkikentän. Poliittinen vastareaktio johti ns. liberaaliin progressiiviseen liikkeeseen sekä sen valtakauteen vv. 1900-1920.

Nyt yhdistelmä talousongelmia seka demokraattien demograafisia etuisuuksia ovat johtamassa uuteen maltillisen liberalismin aikakauteen. Valitettavasti kenelläkään, demokraatit mukaanlukien, ei näytä olevan hyviä vastauksia sosiaalisen liikkuvuuden ongelman kokonaisvaltaiseen ratkaisuun.

Soundtrack: Bruce Springsteen, The River.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Millainen on ameriikan veronperintäsysteemi, onko tehokas, hakeekso verottaja kokursseja ?

Sosiaalisen liikkuvuuden vähäisyys on tiukan sääty-yhteiskunnan tunnusmerkki.
Tämä syvä ja jyrkkä jako eri kansanosien välillä näkyy kaikilla elämän alueilla.
Asiakokonaisuuksiin on luonnollisesti monta näkökulmaa.
Alla jokunen.
http://blogs.lclark.edu/hart-landsberg/2012/04/19/facing-our-fears/
http://thesocietypages.org/socimages/2012/11/13/the-growth-of-monopoly-power/
http://thesocietypages.org/socimages/2012/09/10/the-power-elite-connections-between-business-and-politics-in-the-u-s/
http://blogs.lclark.edu/hart-landsberg/2012/07/09/health-care-and-profits/
http://www.oecd.org/health/healthpoliciesanddata/49105858.pdf

Toivottavasti, yhdysvaltalaisten vuoksi, ovat tiellä kohti länsieuroopan tasoa.
Matkaa on paljon, varsinkin pohjoismaiden, maailman parhaiden, tasolle.
http://www.globalutmaning.se/wp-content/uploads/2011/01/Davos-The-nordic-way-final.pdf
_

Näitä luetaan juuri nyt