Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Sisällissota, Lincoln ja orjuuden loppu

Marko Maunula
Blogit Americana 1.1.2013 16:16

Tasan 150 vuotta sitten, 1.1. 1863, orjuudesta tuli laitonta Yhdysvaltojen Etelässä. Samana päivänä Yhdysvaltain armeija avasi ovensa afroamerikkalaisille.

Kun sisällissota käynnistyi, presidentti Abraham Lincolnin virallinen kanta oli, että sota ei koske orjuutta, vaan ainoastaan liittovaltion pitämistä yhtenäisenä. Ennen Etelän itsenäisyysjulistusta sekä irtautumista liittovaltiosta, Lincoln yritti rauhoitella Etelän politiikkoja vakuuttamalla orjuuden tulevaisuuden olevan turvattu sitä haluavissa osavaltioissa.

Silti, Lincoln oli ns. sala-abolitionisti. Politiikkona hän ymmärsi, että hänen täytyi salata mielipiteensä orjuudesta ennen sotaa, mutta pian sodan syttymisen jälkeen hän halusi paitsi palauttaa Etelän takaisin liittovaltioon, mutta myös lakkauttaa orjuuden.

Voitokkaan Antietamin taistelun (17. syyskuuta 1862) jälkeen Lincoln käytti tilaisuutta hyväkseen ja julisti kaikki Etelän orjat vapaiksi, alkaen 1.1.1863. Samana päivänä Yhdysvaltain armeija ryhtyi myös virallisesti hyväksymään afroamerikkalaisia sotilaita riveihinsä. Ennen sodan päättymistä kaikkiaan 186 097 afroamerikkalaista sotilasta taisteli liittovaltion univormuissa.

Orjuuden päättymisjulistus oli ennen kaikkea symbolinen veto. Lincoln ei vapauttanut liittovaltiolle uskollisten orjavaltioiden (Delaware, Maryland, Kentucky, Missouri) orjia, eikä juhlallinen julistus vaikuttanut orjien arkipäivään Etelän hallitsemilla alueilla millään muotoa.

Symbolisella tasolla julistuksen merkitys oli silti valtava. Sisällissota sai uuden merkityksen. Sota oli aikaisemmin ollut taistelu liittovaltion pitämiseksi yhtenäisenä. Nyt se oli virallisesti myös sota orjuuden lopettamiseksi. Liittovaltion voiton myötä orjuus Yhdysvalloissa loppui. Läntisessä maailmassa ainoastaan espanjalainen Karibia (Kuuba, Puerto Rico) sekä Brasilia jatkoivat enää orjuuttamista, kunnes nekin luopuivat instituutiosta 1870- ja 1880-luvuilla.

Hyvää uutta vuotta kaikille Americanan lukijoille!

Soundtrack: Battle Hymn of the Republic.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Katselin tuossa juuri toissapäivänä Ken Burnsin Sisällissota-dokumenttia (Netflixistä, ilmaiskuukausi menossa) ja sen perusteella Lincoln ei ollut sala-abolitionisti, vaan ihan puhdas reaalipoliitikko. Orjuuden poisto oli vain sellainen ihan kiva -tasoinen juttu agendalla. Arbrahamia ei olisi hirveästi liikauttanut, vaikka orjuus olisikin jäänyt etelävaltioissa voimaan.

PS. Sisällissota loi muuten jälkimainingeissaan jatsin.

Mitäköhän Steven Spielbergin uusi Hollywoodilaisella patriotismilla kuorrutettu Lincoln-elokuva kertoo presidentin suhteesta orjuuteen? Ruman totuuden, kenties? Kaikkien tyrkyllä olevien Oscar-palkintojen uhalla…

Lincoln oli rasisti ja valeabolitionisti. Tai oikeastaan useat abolitionistit olivat jotain ihan muuta kuin mitä on esitetty. Oikeasti Lincoln oli jyrkästi sitä mieltä, että vapautetut orjat tulisi lähettää pois USA:sta Afrikkaan tai ainakin pitää heidät pois Pohjoisesta. Nimenomaan monet abolitionistit vastustivat mustien muuttoa Pohjoiseen ja useat kaupungoit estivät heidän pääsyn kaupunkeihin.

http://revisionistit.wordpress.com/2012/07/23/yhdysvaltojen-sisallissota-1861-65/

Tuolla hieman vaihtoehtonäkemystä aiheeseen. Ilmeisesti nuo asenteet johtivat siihen, että mustia ei hirveästi haluttu Pohjoisen armeijaan ainakaan taistelujoukkoihin. Pohjoisen joukot murhasivat mustaihoisia valtavasti joukkomurhissa ja koska ketään ei juuri rangaistu mustan murhaamisesta. Myös etelän 50 000 valkoista siviiliä murhattiin heti ja naisia massaraiskattiin. Siviilejä murhattiin myös sodan jälkeen nälänhädäkkä ja muuten valtavasti. Paljon kuoli myös tauteihin.

”Oikeasti Lincoln oli jyrkästi sitä mieltä, että vapautetut orjat tulisi lähettää pois USA:sta Afrikkaan tai ainakin pitää heidät pois Pohjoisesta.”

Ei Lincoln ollut jyrkästi oikeastaan mitään mieltä orjuudesta. Ennen sisällissotaa, vai oliko sisällissodan alussa, hän pohdiskeli että voisiko orjat siirtää Afrikkaan. Tai pitäisikö orjien oikeuksia ylipäätään nostaa valkoisten tasolle. Sodan sitten edetessä hän kääntyi jonkinlaiseksi abolitionistiksi.

Entisille orjille perustettiin Afrikkaan oikein valtiokin. Liberia päätettiin perustaa vuonna 1821 vapautettujen orjien siirtokunnaksi Afrikassa. Paikaksi valittiin Mesuradoniemi, mihin kuljetettiin yli 25 000 entistä orjaa Yhdysvalloista. Nämä hallitsivatkin aluetta pitkään mutta nyt jatkuvien kapinoiden kohde.

Lincoln suunnitteli myös lähettää orjia Keski-Amerikkaan. USA:n ns. 7 perustajaisästä 4:llä oli itselläänkin orjia. Nämä olivat Pohjoisvaltioiden ja Etelävaltioiden rajalta, lähinnä Virginiasta.(Franklin, Washington, Jefferson ja Madison).

Näitä luetaan juuri nyt