Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Siirtolaislainsäädännön uudistus sekä Washingtonin pitkä painiottelu

Marko Maunula
Blogit Americana 10.7.2013 10:45

Haluatko ymmärtää mikä Washingtonissa on pielessa? Kohuttu ja pitkään väännetty maahanmuuttolain uudistus tarjoaa täydellisen esimerkkitapauksen amerikkalaisen polittisen kulttuurin halvauksesta.

Toissa viikolla senaatti läpäisi kiistellyn maahanmuuttolain uudistuksen äänin 68-32. Senaatin republikaaneista 14 äänesti lain puolesta yhdessä demokraattien kanssa. Senaatin painima kompromissi ei saa ketään taputtamaan käsiään, mutta se on nykytilanteessa paras mahdollinen paketti.

Lakialoite tarjoaa laittomille siirtolaisille mahdollisuuden kansalaisuuteen. Toisaalta se myös lisää huomattavasti rajavalvonnan resursseja sekä sille asetettavia odotuksia. Jotkut liberaalit poliitikot sekä latinojen eturyhmät ovat valittaneet, että laki tekee Yhdysvaltojen ja Meksikon rajasta uuden Berliinin muurin. Konservatiivit eivät puolestaan voi hyväksyä ajatusta tiestä kansalaisuuteen.

Nyt taistelu on menossa edustajainhuoneeseen. Ennakkoasetelmat eivät lupaa hyvää. Konservatiiviset edustajainhuoneen republikaanit ovat vaahdonneet senaatin ehdotusta vastaan, ja edustajainhuoneen puhemies John Boehner on sanonut, ettei hän salli äänestystä, ellei valtaosa edustajainhuoneen republikaaneista asetu lain taakse. Toisin sanoen, laki ei voi läpäistä demokraattien ja parinkymmenen republikaanisen loikkarin tuella.

Osa senaatin republikaaneista tuki lakipakettia, sillä heillä on enemmän pelivaraa. Senaattorit edustavat kokonaisia osavaltioita, joten heidän täytyy osoittaa enemmän huomiota osavaltioidensa äänestäjien maltillisen enemmistön toiveille. He voittavat omat vaalinsa lähempänä keskitietä.

Edustajainhuoneen jäsenet edustavat pienempiä, huolellisesti piirrettyjä ja demograafisesti huomattavan homogeenisempiä vaalipiirejä. Suuri osa varsinkin maan eteläosan vaalipiireistä on teekutsulaisten ”shiia-republikaanien” hallussa. Heille-sekä heidän äänestäjilleen-ajatus laista, joka mahdollistaisi laittomien siirtolaisten tien Yhdysvaltain kansalaisuuteen, on kauhistus.

Republikaanien ei-siiven vastustus on ideologisella ja eettisella tasolla ymmärrettävää. Ei tarvitse olla rasisti ajatellakseen, että jotain on hassusti, jos ihmiset, jotka rikkoivat lakia jo saapumalla maahan ja piiloittelemalla vuosikausia yhteiskunnan marginaaleissa, usein maksamatta veroja ja/tai rikkomalla muita lakeja, voivat yhtäkkiä marssia kansalaisuuteen.

Toisaalta, käytännölliset argumentit tukevat uudistusta. Noin 11 miljoonan laittoman siirtolaisen maassaolo on konkreettinen tosiasia. Heidän karkoittamisensa olisi liki mahdotonta ja johtaisi eettiseen, lailliseen ja taloudelliseen ongelmavyyhtiin. Miten heidän puuttumisensa vaikuttaisi talouteen, ja kuka tekisi heidän hoitamansa työt? Mistä löytyisivät tarvittavat resurssit miljoonien karkoitusten toteuttamiseen? Entä eettiset kysymykset koskien siirtolaisten Yhdysvalloissa syntyneitä lapsia, jotka ovat syntymäpaikkansa ansiosta laillisia Yhdysvaltojen kansalaisia?

Siirtolaisuuskysymys kiinnostaa myös puolueiden vaalistrategioiden suunnittelijoita. Latinot ovat nyt Yhdysvaltain suurin vähemmistö, ja viime vaaleissa heistä reilut 70 prosenttia äänesti Barack Obamaa. Latinot ovat myös maan keskiarvoa nuorempi kansanosa, eli heidän kaappaamisensa edesauttaisi siinä onnistuvaa puoluetta vuosikymmeniä. Mielipidetutkimukset osoittavat, että latinot suhtautuisivat huomattavasti suopeammin republikaaneihin, mikäli puolue äänestäisi maahanmuuttolain uudistuksen puolesta.

Pallo on nyt edustajainhuoneen republikaaneilla, jotka tapaavat tänään (10.7.) keskustellakseen strategiastaan. Molempien puolueiden johdot sekä strategistit seuraavat tilannetta tarkasti.

Toistaiseksi kymmenet edustajainhuoneen republikaanit ovat käyttäneet valokeilaa hyväkseen vaahtoamalla kameroiden edessä sekä esittelemällä omia ehdotuksiaan lakipaketin parantamiseksi tai korvaamiseksi. Ehdotusten taso ja laajuus ovat vaihdelleet laidasta laitaan, edustaen sekä rakentavaksi tarkoitettuja muutoksia, että julkisuuden vuoksi heitettyjä lakialoitteen torpedointiyrityksiä.

Republikaanien strategistit eivät ole tyhmiä, mutta myös teekutsulaiset ymmärtävät oman poliittisen ympäristönsä realiteetit. Kaikki politiikka on paikallista, kuten edesmennyt Tip O’Neill tapasi sanoa. Teekutsulaisten edustajat tiedostavat, että heidän poliittinen uransa voi kaatua jo seuraavissa esivaaleissa, mikäli he kannattavat lakia, joka mahdollistaisi laittomien siirtolaisten tien kansalaisuuteen.

Seuraavien viikkojen väännöt muokkaavat amerikkalaisen politiikan lähitulevaisuutta rajusti. Edustajainhuoneen päätöksen vaikutukset ulottuvat vielä vuosikymmenten päähän.

Soundtrack: Wigwam, Kite.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

USA on täynnä erikoista kaksinaismoralismia. Ensin taistellaan laittomien rajanylitysten estämiseksi, mutta sen jälkeen sisään päässeet laittomat siirtolaiset voivat huoletta hakeutua paikalliseen ansiotyöhön jota tuntuu olevan tarjolla.

Jos ongelmaan haluttaisiin oikeasti puuttua niin miksei säädetä lakia joka määrää tuntuvat sakot henkilöille sekä yrityksille työluvattomien henkilöiden palkkaamisesta? Miksei jokaiselta työntekijältä voi vaatia henkilötunnusta, sosiaaliturvatunnusta ja työlupaa? Sivistysvaltioissa tämä on normaalikäytäntöa.

Ymmärsin jutun niin, että Washingtonissa ei taaskaan ole otettu huomioon Maunulan näkemystä.

Ehkä olen väärässä. Olisi kyllä ensimmäinen kerta.

Ehkäpä USA:n on lopulta vain pakko hyväksyä nuo miljoonat laittomat rikolliset kansalaisikseen. Kyllä USA toisaalta sitä raja-aitaakin etelään tarvitsee, eihän tilanne tuollaisena voi jatkua. Ottaisivat oppia Israelista, siellä kun raja-aidat toimivat pääsääntöisesti hyvin.