Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Rikos ja köyhyys: linkki kateissa

Marko Maunula
Blogit Americana 29.12.2009 18:31

Eräs kuluvan vuosikymmenen parhaita trendejä Yhdysvalloissa on ollut rikollisuuden tasainen lasku. Tilastojen kehitys on hyvä uutinen, mutta se pakottaa kriminologit pohtimaan oletuksensa uusiksi.

Niin omaisuusrikokset kuin murhatilastotkin ovat laskeneet Yhdysvalloissa merkittävästi sitten 1990-luvun alkuvuosien. Lasku on vielä merkittävämpi suhteutettuna väkiluvun kasvuun; viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Yhdysvaltain väkiluku on kasvanut yli 50 miljoonalla.

Rikostilastojen lasku haastaa sosiologien, kriminologien, sosiaalisten psykologien aikaisemmat tulkinnat rikoksen syistä.

Perinteisesti rikostutkijat ovat syyttäneet rikostilastojen käännöksistä yhteiskunnan taloudellisia oloja. Rikollisuus on heidän analyyseissään seurannut pörssi- ja työmarkkinoiden heilahteluja: huono taloustilanne lisää rikollisuutta ja päinvastoin.

Sekä uuden että historiallisen datan tulkinta on pakottamassa tutkijat etsimään uusia johtopäätöksiä. Tämänhetkinen lama on syvin sitten 1930-luvun. Silti, murhien ja omaisuusrikosten määrä jatkoi tänä vuonna laskuaan. Tutkijat ovat myös huomanneet, että 1930-luvun suuri lama ei sekään pahemmin heilautellut rikostilastoja suuntaan tai toiseen.

Rikollistilastojen selittely talouskäyrien avulla on ollut helppo ja ideologisesti sopiva metodi usein vasemmalle kallellaan oleville tutkijoille. Parempi analyysi osoittaa, että rikollisuus, kuten kaikki inhimillinen toiminta, on huomattavasti monimuotoisempi ja vaikeammin selitettävä kokonaisuus.

Poliisien lukumäärä ja ammattitaito, yhteiskunnan vallitsevat arvot ja kulttuuri, sekä huumausaineiden määrä ja laatu vaikuttavat rikostilastoihin enemmän kuin materialistisen tulkinnan kannattajat ovat aikaisemmin uskoneet.

Jopa kansainväliset vertailut osoittavat, että rikostilastot eivät synkkaa maan taloudellisen tilanteen kanssa. Listat maailman rikollisimmista maista ovat mielenkiintoista selattavaa. Huomaa erityisesti Suomen yllättävät rankkaukset.

Soundtrack: Johnny Cash, I Never Picked Cotton.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

”Poliisien lukumäärä ja ammattitaito, yhteiskunnan vallitsevat arvot ja kulttuuri, sekä huumausaineiden määrä ja laatu vaikuttavat rikostilastoihin enemmän kuin materialistisen tulkinnan kannattajat ovat aikaisemmin uskoneet.”

^^Tuosta olen samaa mieltä. USA:ssa muutamien osavaltioiden ottamat uudet käytännöt mietoja huumausaineita koskevissa rikoksissa on varmasti vaikuttanut tilastoihin.

Sen sijaan rikosten tilastointi on useissa maissa epäluotettavaa kun kansalaiset eivät poliisin epäluotettavuuden vuoksi raportoi rikoksia (esim. Albania, joka on eurooppalaisen ihmiskaupan pahimpia alkupesäkkeitä: http://www.dailymail.co.uk/news/article-1233780/Human-traffickers-sell-sex-slave-Britains-busiest-street.html).

Yhteiskunnan vallitsevien arvojen (sosiaalinen kontrolli, rangaistukset) vaikutus on erittäin suuri. Hyvä huono esimerkki arvojen rapautumisesta on Iso-Britannia, jossa Suomessakin jo näkyvä ”ei puututa-kulttuuri” hallitsee yhdessä kasvavan rikollista elämää jopa ihannoivan väestönosan kanssa. Työväen-, keski- ja yläluokka eivät puutu asioihin oman turvallisuutensa (=myös pelkuruutensa) vuoksi, ja ns. alaluokka mellastaa kaduilla. Osittain tähän on vaikuttanut myös erityisesti 70-luvun jälkeen kiihtynyt maahanmuutto maista, joissa tapakulttuuri ja rangaistukset rikoksista ovat eri luokkaa, joten heille brittisysteemi näyttää suorastaan lempeältä. Mutta myös vaatimattomista oloista tulevien nuorten valkoisten brittimiesten jatkuva alamäki koulutuksessa(/sivistyksessä) ja työelämässä on vaikuttanut rikollisuuden kasvuun. Valitettavasti Suomessa kuljetaan samaa tietä.

Näitä luetaan juuri nyt