Republikaanit ovat nyt keskellä kiivasta sisällissotaa, aivan kuten 120 vuotta sitten
Republikaanien kristityt moralistit vaativat vahvaa valtiota, bisnessiipi taas kannattaa yksilön vastuuta ja vapautta, pientä valtiota ja vapaata kapitalismia.
Amerikkalaiset pääpuolueet eivät ole staattisia, ideologisesti johdonmukaisia organisaatioita. Niiden arvot ja ideat elävät, ja ne ovat vaihtaneet paikkaa monesti viimeisen 160 vuoden aikana.
Republikaaninen puolue aloitti orjuuden ja erityisesti sen leviämisen vastaisena liikkeenä. Sisällissodan jälkeen republikaaneista kehittyi afroamerikkalaisten oikeuksia ja tuontitulleja ajava puolue, jonka tukialueet keskittyivät pohjoisvaltioihin.
Niin sanotulla progressivisella aikakaudella, 1800-luvun lopulta 1920-luvulle, republikaanien sisälle kehittyi aktiivista valtiota ajava, korporaatiota suitsiin pistävä siipi. Republikaanisen presidentti Theodore ”Teddy” Rooseveltin kaudella valtio ryhtyi valvomaan muun muassa ruoka- ja lääketeollisuutta. Roosevelt taisteli monopoleja vastaan, puski rautateiden hintasäätelyä, ajoi äänioikeutta naisille ja tuki luonnonsuojelua.
Kaupunki- ja osavaltiotasolla pormestarit ja kuvernöörit kuten Detroitin Hazen S. Pingree ja Wisconsinin Robert M. La Follette paransivat työ- ja asumisturvallisuutta, taistelivat korruptiota vastaan, nostivat korporaatioiden veroja, säännöstelivät sähkö- ja kaasufirmoja, tukivat ympäristösuojelua ja uskoivat tulonsiirtoihin.