Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Republikaanit esittelyssä: Ron Paul

Marko Maunula
Blogit Americana 23.9.2011 08:17

Texasilaisella edustaja Ron Paulilla, 76, on ehdottomasti omistautunein kannatajakunta koko Yhdysvalloissa, mutta presidenttiä hänestä ei tule koskaan.

Paul on oikeistolainen kulttihahmo. Hänen ympärillään pyörivän fanikerhon omistautuneisuus Paulille muistuttaa paikoitellen bändäri-ryhmää tai uskonnollista kulttia. Hän on internetin kuningas, keskustelusivustojen keisari, ja opiskelija-idealistien sankari, jonka reseptillä kaikki maailman ongelmat poistuisivat liki välittömästi.

Paul on koulutuseltaan lääkäri, mutta hänen todellinen intohimonsa on libertaarinen talouspolitiikka. Paul on vaatinut kultakantaa jo vuosikymmeniä. Hän haluaa minimaalisen valtion, isolationistisen ulkopolitiikan, ja mittavat kansalaisoikeudet. Hänen jyrkkä sodanvastaisuutensa sekä halunsa laillistaa huumeet on tuonut hänelle yllättäviäkin kannattajia, kuten Atlantan hippikaupunginosan pasifistiset pilvenpössyttelijät, jotka järjestivät viime vaalien alla bongorumpujen ja hampunpolton värittämiä Ron Paul -tukitapaamisia.

Paulin ideat ovat kaukana keskitiestä, ja paikoitellen hänen lausuntonsa ylittävät rajan marginaalisen ja paranoidin fantasian välillä, kuten hänen uskomuksensa, että raja-aita Yhdysvaltain ja Meksikon välillä saattaa olla tehty amerikkalaisten aitaamiseksi maansa sisään.

Republikaanien johto tekee parhaansa estääkseen Paulin nousun puolueensa presidenttiehdokkaaksi, mutta se ei ole kovinkaan vaikea tehtävä. Jopa republikaanisessa puolueessa Paulin liki totaalinen laissez faire -ideologia ei mene kaupaksi. Jos hänet joskus valittaisiin puolueen ehdokaaksi, vaalit olisivat republikaaneille historiallinen verilöyly.

Kuten monet marginaalisten liikkeiden tosiuskovat, Paul on ideologiansa evankelista, vannoutunut totuuden saarnamies. Silti, hän ilmeisesti tosissaan uskoo mahdollisuuksiinsa. Ikääntymisestään huolimatta Paul jaksaa kiertää libertaarisia tapahtumia ja kampanjoida liki nuoren miehen totisella energialla.

Henkilönä hän on vahvan moraalinen ja eettisesti suoraselkäinen mies, mutta hymyä hänen kasvoiltaan on normaalitilanteessa vaikea etsiä.

Soundtrack: Thirteenth Floor Elevators, You’re Gonna Miss Me.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

”Paulin ideat ovat kaukana keskitiestä, ja paikoitellen hänen lausuntonsa ylittävät rajan marginaalisen ja paranoidin fantasian välillä, kuten hänen uskomuksensa, että raja-aita Yhdysvaltain ja Meksikon välillä saattaa olla tehty amerikkalaisten aitaamiseksi maansa sisään.”

Ron Paul on ikkunat auki Meksikoon -tyyppi. Ei tuo harhaiselta vaikuta, vaan idealismin virittämältä puheelta rajakontrollin kiristymistä vastaan.

Olen katsellut useita Ron Paulin haastatteluja, mutten ole vielä nähnyt tällaisia tulkintoja hänen puheistaan. Ensinnäkin hän nimenomaan haluaa lopettaa toisten valtioiden pakottamisen toimimaan Yhdysvaltojen tahdon mukaan ja aloittaa todelliset neuvottelut ja läpinäkyvän kaupankäynnin muun maailman kanssa. On mielenkiintoista toisaalta nähdä miten Suomeenkin asti kantautuu tämä median kielteisyys vapaata yhteiskuntaa vastaan, jota myös Paul kannattaa. Toisaalta Suomessa onkin perinteisesti kannatettu yksilön vapauden rajoittamista byrokratian nimissä. Nykyään muutenkin peloilla pyritään hallitsemaan massoja ja joka päivä saa uutisista lukea, miten seuraava päivä voi olla viimeinen päivä. Oli kyse sitten taloudesta, fissioräjähdyksestä tai sodista. Perustelemattomat pelot ja pelottelu on toki helpoin keino hallita, mutta onko se järkevää? Isompi ja isompi osa ihmisistä on masentuneita ja pettyneitä maailmaan. Jatkuvasti narsistiset ihmiset pönkittävät omaa valtaansa luomalla uusia uhkia. Kun luo paniikkia ja pelkoa ympärilleen voi tehdä itsestään tarpeellisen ja tuhota samalla ihmisten luottamuksen ja uskon toisiinsa. Meidän yhteiskuntamme perustuu kaaokseen ja tuhoamiseen. Se kuuluu sairaudenkuvaan.

Itse kannatan vapautta ja vapaata yhteiskuntaa, koska sellaisessa on toivoa paremmasta huomisesta. Päättäjillä on jokin kumma visio, että ihmisiä pitää kohdella kehdosta hautaan lapsina. Paapominen ei johda muuhun kuin siihen, että ihmisille ei koskaan anneta mahdollisuutta kasvaa aikuisiksi. Yleisesti tulee kuultua kaduilla, että ei tämä asia kuulu minulle – se on valtion asia.

Tuo huumeiden vapauttaminen käsitetään monesti huumeiden myönteisyytenä ja hulluutena ja sitä käytetään helppona argumenttina kaatamaan ihmisen uskottavuus. Todellisuudessa huumeiden vapauttaminen romahduttaisi niiden hinnat ja vähentäisi rikollisuutta huomattavasti. Monesti pelätään sitä, että sittenhän kaikki alkaisi niitä käyttämään, mutta tuollaisella argumentilla ei juurikaan ole arvoa ja kokeiluissa on päinvastaisia tuloksia.

Tää on tällasta elämäänsä kyllästyneen keski-ikäsen vollotusta. Ron Paul 2012.

Väite, että vaalitulos olisi ilmiselvä jos Ron Paul valittaisiin republikaaniehdokkaaksi on perätön. Monissa kuvitteellista vaalitilannetta kuvaavissa poll-kyselyissä Ron Paul on jopa voittanut Obaman täpärästi. Paulin sodanvastaisuus ja inhimillisyys luultavasti siis purisivat moniin demokraatteihinkin. Pitää myös muistaa, että USA:n kansa on erittäinen pettynyt nykyhallintoon ja etenkin talouspoltitiikkaa. Ron Paul on ollut kannoissaan johdonmukainen jo vuosikymmeniä ja sitä ihmiset arvostavat.

Muutenkin ihmeellisen negatiivinen kirjoitus miestä vastaan. Noh, ei mitään uutta medialta (Suomestakaan)..

Ei ole kyllä kirjoittaja ollut täysin skarppina tuota juttua tehdessään. Olen pettynyt.

Näitä luetaan juuri nyt