Presidentit tapasivat: Voiman logiikka turvaa nyt Suomea ja Eurooppaa
Järjen logiikka on Venäjällä hakusessa. Putinin nationalismi on esoteeristä ja emotionaalista.
Kun kriisit ravistelivat Suomea 1950–1970 luvuilla, Urho Kekkonen matkusti Moskovaan. Vuonna 2022, Venäjän hyökätessä Ukrainaan, Sauli Niinistö lentää Yhdysvaltoihin tapaamaan Joe Bidenia.
Maailma ja Venäjä ovat muuttuneet paljon kolmessa vuosikymmenessä. Mullistukset ovat olleet niin perusteellisia, ettei suomalainenkaan Venäjä-ymmärrys ole aina pysynyt perässä.
Ukrainan kuolleet ja rauniokasat vaativat perusteellista remonttia sivistyneen maailman ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Se, että Suomen presidentti matkustaa Washingtoniin eikä Moskovaan heijastaa sekä jo tapahtunutta että edelleen tarpeellista muutosvalmiutta.
Neuvostoliiton marxilainen maailmankatsomus oli johdonmukaisempaa ja helpommin ennustettavissa kuin Vladimir Putinin myyttinen nationalismi. Ajattelu dialektisen materialismin taustalla oli vinksahtanutta, mutta sillä oli oma logiikkansa.
Putinin nationalismi on esoteeristä ja emotionaalista. Se ei ole pelkkää kyynistä realpolitik-henkistä vallan maksimointia, vaan siihen selvästi liittyy myös liki fanaattinen etninen ulottuvuus, maailman tulkitseminen slaavien, anglosaksien ja muiden heimojen geopoliittisena taistelukenttänä.
Vladimir Lenin kehotti kokeilemaan vastustajaa pistimellä: ”Jos vastus on pehmeää, jatka painamista. Jos kohtaat terästä, vetäydy.” George Kennan, Yhdysvaltojen patoamispolitiikan arkkitehti, oli lukenut Lenininsä huolellisesti. Hän sanoi Neuvostoliiton olevan järjen logiikan ulottumattomissa, mutta hyvin herkkä voiman logiikalle.
Järjen logiikka on Venäjällä edelleen hakusessa, mutta nyt maailma toivoo, että Putinin Venäjä ymmärtää ja kuuntelee edelleen voiman logiikkaa. Se on nyt kiivaasti aseistautuvan Euroopan turvallisuuden keskeinen tae.
Tasavallan presidentti tapasi Yhdysvalloissa CIA:n johtajan, tärkeät senaatin republikaanit Mitch McConnellin ja Tom Cottonin sekä presidentti Bidenin. Vaikka emme tietäisi keskustelujen yksityiskohtia, tapaamiset itsessään kertovat matkan tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä niin suomalaisille kuin amerikkalaisillekin.
Nato kykenee tarjoamaan suomalaisille turvallisuutta tilanteessa, jossa vanhat Venäjän ystävyyden ja rauhan vakuuttelut ovat merkityksettömiä, kun maan presidentti haikailee avoimesti vuoden 1917 imperiumin perään ja hyökkää julistamansa ”veljeskansan” kimppuun ilman provokaatiota.
Amerikkalaisille ja muille Nato-jäsenille Suomi tarjoaisi liittoutuman pohjoisen puolustuksen voimistumista. Suomen vahvat puolustusvoimat sekä sotilasmaine ovat edelleen vankasti amerikkalaisessakin tietoisuudessa.
Irakin ja Vietnamin kaltaisista massiivisista virheistä huolimatta amerikkalaiset yleensä ymmärtävät maailmanpoliittiset suuret linjanvedot. ”Me saksalaiset kirjoitamme paksuja kirjoja reaalipolitiikasta, mutta emme ymmärrä sitä sen paremmin kuin vauvat lastenhuoneessa”, sanoi saksalainen professori toimittaja-älykkö Walter Weylille, ja jatkoi: ”Te amerikkalaiset ymmärrätte sen niin hyvin, että ette puhu siitä.”
Tilanteessa, jossa Suomen Venäjän-tuntemus tarvitsee päivitystä ja vanhat oletukset ovat osoittautuneet aikansa eläneiksi, Yhdysvaltojen tiedustelun ja amerikkalaisen tuen arvo on kasvanut huomattavasti. Onneksi Suomen valtiojohto tiedostaa asian. Bidenin ja Niinistön tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa yhteistyön syveneminen tuli selväksi.
Soundtrack: The Rascals, People Got To Be Free.