Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Presidentillistä humpuukia

Marko Maunula
Blogit Americana 14.10.2009 21:37

Nyt koko Obaman perhe on päässyt lelulaatikkoon. Michelle Obamanukke on tulossa markkinoille, sopivasti joulun alla. Puolison ja tytärten nuket ovat olleet markkinoilla jo kuukausia.

Presidenttien nimillä ja kuvilla on myyty krääsää läpi Yhdysvaltojen historian. Eräs hassuimpia näkemiäni esineitä on yli 200 vuotta vanha lautanen, johon aasialainen porsliinitaiteilija oli maalannut vahvasti kiinalaista muistuttavan presidentti George Washingtonin kuvan. Oli kuulemma suosittu tuote 1700-1800 lukujen taitteessa.

Washingtonin ajoista valikoimat ovat luonnollisesti kasvaneet. Presidentilliset lautaset ovat jo käytännössä perinne, mutta tavaran määrä on lisääntynyt. Presidentillinen krääsä on pääsääntöisesti rajua kitschia, monelle eri kokoiselle kukkarolle.

Varsinkin vahvasti afroamerikkalaisessa Atlantassa Obama-tavaran määrä on liki häiritsevää. Obama-teepaitoja näkyy tänään vähintään yhtä paljon kuin ennen vaalejakin, yleensä mahdollisimman… no, rumia.

Kuka tuo tämän bisneksen Suomeen? Missa ovat pääministerin kuvalla varustetut kakkosneloset? Alex Stubb -lenkkarit? Nokian Kanerva-malli? Presidentti Halosen kuvalla varustetut käsilaukut? Tai, ennen kaikkea, teepaidat, joihin olisi printattu Tony Halmeen riemastuttavia tajunnanvirta-lausuntoja?

Soundtrack: Randy Newman, You Can’t Fool the Fat Man.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Kylla Suomessa presidentillisia perinteita on. Tassa kerrottakoon yksi.

Noin viikko sitten Mantyniemen (presidentin virkaan kuuluva asuntokaksio Hesan laitamilla)ymparistossa leijaili ihana tuoksu. Adjutanteille ja muille tanteille piti laittaa kuolalaput etteivat kuolaisi kunniamerkkejaan sun muita killuttimiaan.
Presidentti oli ruvennut leipomaan.
Korvapuusteja. Runsaasti voita, kanelia ja sokeria. Suuria olivat, kuulema. Jalkavakimiinojen kokoisia.
Mutta vaarallisempia. Suomalaiset jv-miinat eivat ole kovin paljon viime aikoina ihmisia vahingoittaneet.
Tarja-rouvan korvapuusteihin voi jaada koukkuun.

Taman presidentillisen perinteen aloitti aikoinaan Kekkonen. Han oli ahkera leipoja. Leipoi, paitsi korvapuusteja, myos vastustajiaan turpaan. Leipomukset tehtiin presidentin itse jauhamista jauhoista.
Presidentilla oli mylly siella jossakin Tamminiemen kellarin uumenissa. Salaovea ei viela ole loydetty, on pyydetty Egyptista arkeologeja avuksi. Aika usein kuitenkin Tamminiemesta alkoi kuulua jyrinaa. Pelolla kuunneltiin. Mitahan tulee tapahtumaan…
Samaan aikaan kun Kekkonen seuraili jyvien muuttumista jauhoiksi, han kirjoitteli kirjeita. Ne on koottu kirjaksi:Kirjeita myllystani.
Presidentin korvapuustit eivat olleet ihan perinteen mukaiset, mutta ne jotka niita saivat, muistavat ne vielakin. Erikoisin versio oli niille jotka eivat oikein jaksanet perassahiihdella, tai niille joiden lapio ei tarpeeksi tarmokkaasti heilunut monttutyomaalla missa syvennettiin Suomen ja Neuvostoliiton valista ystavyytta. Niissa korvapuusteissa kaneli oli korvattu meksikolaisella chililla, voi neuvostoliittolaisella kolhoosiemakon ihralla ja sokeri silloisen TVH:n seulomalla hiekalla. Kylla posket punoittivat ja hampaat narskuivat kun niista nautittiin.
Nailla puusteilla oli nimikin:Saatanan tunarit! (lainaus:Kirjeita myllystani).

Koivisto oli enemman lentopallo-, sukanparsimis-, ja jahkailumiehia. Kylla hankin yritteli korvapuustien leipomista. Mutta vaisuja olivat Kekkosen puusteihin verrattuna. Yritteli jaella niita sopuleille, nekaan eivat niita hyvaksyneet. Naureskelivat vain.

Ahtisaari ei ollut presidenttina, eika ole vielakaan, ruuanvalmistusmiehia. Han arvostaa askeettisuutta ja pidattyvyytta kaikilla elaman alueilla. Hanelle kelpaa toisten valmistama ruoka. Kunhan sita on paljon. Ja rasvaista pitaa olla. Jos ruokapuoleen pitaa huomiota kiinnittaa, ei ikina paase rahannovelistiksi. Eika Suomi ikina paase NATOon eika saada mummuja Suomeen.

Upeata, etta Tarja-rouva on ottanut kayttoon taman jo kuihtumassa olleen presidentillisen perinteen.
Leipomiseen oli syytakin.
Kopran Timppa (Amerikaksi Timothy Cobra), tuo astrologi jolle Tarjukka soitteli sinne avaruuteen Pentin mustasukkaisesta murrauksesta valittamatta, oli luvannut tulla hakemaan Tarjan hanelle lupaaman saunan ja samalla reissulla piipahtaa paivakahveilla Mantyniemessa. Olisi juotu kahvetta, ahmittu korvapuusteja, katseltu dioja presidenttiparin valtiovierailulta Abborelandiin ja maisteltu Pentin ennen syyskauden veronkorotusta Alkosta hakemaa suomuurainlikooria.

Nyt on kuitenkin kuulunut aivan veret seisauttavia uutisia. Timppa ei saa ottaa vastaan sita saunaa!
NASA on kieltanyt. Timppa on, kuulema, virkamies. Amerikassa virkamies ei saa ottaa lahjana yli 20 dollarin arvoista lahjaa. Katsotaan lahjoman vastaanotoksi. Hulluja nuo amerikkalaiset! Taysin outoja!

Tata ei Suomen poliittinen johto ymmarra lainkaan! Eihan se olisi ollut mikaan lahjoma vaan kasa lankkuja mitka siella Jenkkilassa sitten olisi koottu saunaksi. Suomessa tallainen pieni huomionosoitus kuuluu normaaliin arkielamaan! Jopa Timppaa oli neuvottu etta kuskataan lankut salaa sinne teille, ja jos joku kyselee mista saatu, sanot ettet muista yhtaan mitaan. Niin Suomessa toimittaisiin.

Tilanne on huolestuttava. Korvapuustit leivottu ja kaikki. Kuulemme varmasti lisaa. Pysykaa linjoilla. Isbjoern seuraa sopulintarkkana poliittista elamaa ja kertoo teille.

Kylla siis Suomessakin presidentin ymparilla pyorii kaikenlaista. Ehkei ihan kinkkimaalarin posliinilautasia, mutta postimerkkeja (Tarjukasta tehty…no…), nakoiskuvia…Pistaytykaapa Tampereen Nasinneulassa. Pysahtykaa ala-aulassa ja ihailkaa puuveistosta. Vielako siella lienee?
Englannissa eras vessapaperinvalmistaja aikoi ilahduttaa kuningatarta. Painatti jokaiseen vessapaperiruutuun kuningattaren kuvan. Ei ollut leidi ihastunut. Piti vetaa pois markkinoilta.
Ei Suomessa nyt vessapaperiin sentaan presidentin kuvaa. Joku ministeri, kenties. Isbjoernilla olisi vinkkeja…

Näitä luetaan juuri nyt