Osavaltioiden oikeudet: Florida muokkaa koulukirjoja, Kalifornia autojen päästöjä ja sikojen karsinoita

”Osavaltiot ovat demokratian laboratorioita”, kirjoitti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Louis Brandeis vuonna 1932.

”Liittovaltiojärjestelmän hyviä puolia on, että yksi rohkea osavaltio, jos sen asukkaat haluavat, voi toimia laboratoriona sekä tehdä uusia sosiaalisia ja taloudellisia kokeiluja ilman vaaraa muulle maalle.”

Ajattelutapa on palvellut Yhdysvaltoja valtaosin hyvin. Tuore esimerkki on niin sanottu Obamacare-terveydenhoitojärjestelmä, joka perustui pitkälti silloisen Massachusettsin kuvernöörin Mitt Romneyn ajamaan vuoden 2006 lakiin. Nykyisin Romney on Utahin republikaanisenaattori.

Tänään siniset ja punaiset osavaltiot ajavat jyrkän erilaisia visioita taloudesta, arvoista ja ympäristöpolitiikasta. Liittovaltion kongressin kyvyttömyys toimia tehokkaasti on entisestään korostanut osavaltioiden roolia lainsäädännössä.

Isoilla osavaltioilla on paljon vaikutusvaltaa. Kaliforniassa asuu noin 40 miljoonaa ihmistä. Jos se olisi itsenäinen valtio, sen talous olisi maailman viidenneksi suurin. Pitääkseen kiinni osavaltion markkinoista, liikeyritykset toimivat Kalifornian säännösten mukaisesti.

Jos Kalifornia päättää tiukentaa henkilöautojen päästöjä, autonvalmistajat muuttavat standardejaan. Pian ne myyvät samoja vähemmän saastuttavia autoja muualla Yhdysvalloissa ja usein myös maailmalla.

Vaikutusvalta ei rajoitu demokraattisiin osavaltioihin. Texas ja Florida, Yhdysvaltain toiseksi ja kolmanneksi väkirikkaimmat osavaltiot, lyövät parhaillaan kulttuurikonservatismin rumpua. Erityisesti Florida on ryhtynyt muokkaamaan koulujen opintomateriaalia lainsäädännöllä, joka ohjaa ja rajoittaa tapaa, jolla opettajat voivat puhua seksuaalisuudesta tai rasismista.

Texasissa ja Floridassa on yhteensä 52 miljoonaa asukasta. Kun ne haluavat muuttaa tapaa, jolla koulujen historiankirjat kertovat kiistellyistä aiheista, julkaisuyhtiöt kuuntelevat osavaltion politiikkojen toiveita herkällä korvalla. Samat kirjat päätyvät yleensä lopulta monien muidenkin osavaltioiden kouluihin.

Valtatyhjiöt tapaavat täyttyä. Kun poliittisesti halvaantunut kongressi ei kykene toimimaan kyllin tehokkaasti, päätöksenteko siirtyy usein Valkoiseen taloon tai osavaltioihin. Se johtaa korkeimman oikeuden kasvavaan rooliin, kun se joutuu päättämään, ovatko osavaltioiden säätämät lait perustuslain mukaisia.

Toukokuun puolivälissä Yhdysvaltojen korkein oikeus totesi Kalifornian uuden ”sikalain” perustuslain mukaiseksi. Laki vaatii sikafarmareita tarjoamaan eläimilleen totuttua suuremmat karsinat, tai he eivät saa myydä lihatuotteitaan Kaliforniassa.

Perustuslailliset argumentit lain puolesta on helppo ymmärtää, mutta kuten tuomari Brett Kavanaugh kirjoitti eriävässä mielipiteessään, laki pakottaa muut osavaltiot seuraamaan Kalifornian eettistä linjaa, mikäli he haluavat pitää kiinni sen markkinoista. Missä kulkevat osavaltion vallan rajat?

Amerikkalainen federalismi, eli osavaltioiden autonomiaa suosiva malli, on ollut pitkään republikaanien ajattelun ytimessä. Käymistilassa oleva puolue harkitsee uudelleen suhdettaan federalismiin.

Ron DeSantis kampanjoi lupaamalla tehdä Yhdysvalloista Floridan. Omassa osavaltiossaan hän on osoittanut halunsa rajoittaa opetuslaitoksen valtaa päättää opetussuunnitelmista. Hän on myös valjastanut valtion hyökkäämään Disney-korporaatiota vastaan.

Liittovaltion ja osavaltioiden suhde on ollut maan syntyhetkistä saakka kiistelty poliittinen kysymys. Ikiaikaisen väännön rintamalinjat ovat taas hienoisessa liikkeessä.

Soundtrack: Elliott Smith, Coast to Coast