Opi tuntemaan vihollisesi, presidentti Obama

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Velkakatto-kiista on presidentti Obaman poliittisen historian suurin tappio. Hän ei ilmeisesti ole vieläkään oppinut ymmärtämään republikaaneja.

Kun väittely velkakaton nostamisesta alkoi, Obama astui jälleen sovittelevaan ja rauhalliseen rooliinsa. Hän golfasi republikaanipomo John Boehnerin kanssa, neuvotellen kompromissipaketista leppoisassa ilmapiirissä. Aikuiset olivat asialla, kaiken piti olla selvää.

Obama, ja jossain määrin myös Boehner, laskelmoivat väärin: he eivät vieläkään täysin ymmärtäneet republikaanien oikean siiven totaalista idealismia sekä halvauttavaa Obama-vihaa.

Boehnerin puhuessa hyvän kompromissin puolesta, hänen oman puolueensa hihhulit huusivat hänet kumoon. Yksikään sopimus joka nostaa veroja edes pennin ei ollut hyväksyttävissä. Ideologinen puhtaus on tärkeämpää kuin jopa valtiontalous.

Neuvottelut siirtyivät kongressiin, jossa puolueiden johtajat neuvottelivat kasaan uuden kompromissipaketin. Kompromissi on välttävä, eikä se ratkaise valtion pitkän tähtäimen budjettiongelmia, mutta se on nyt välttämätöntä pakkopullaa. Valtion velkakaton nostamisen aikaraja on tuntien päässä.

Epäonnistunut neuvottelu on paitsi paha arvovaltatappio Obamalle, mutta se myös osoittaa, ettei hän vieläkään ymmärrä poliittista vastustajaansa.

Obama on perusluonteeltaan sekä poliittiselta strategialtaan kompromissihakuinen kaveri. Hän uskoo vakaasti, että jokaisella ryhmällä on pointti, ja että jokainen politiikko on pohjimmiltaan vastuuntuntoinen ja rehellinen operoija, joka haluaa vain maansa parasta.

Tämä on valtava virhearvio. Republikaanien valtaosa kuuluu Obaman määrittelemään ryhmään, mutta puolueen teekutsu-siipi on tällä hetkellä ideologiansa sokaisema, liki fanaattinen ryhmä, joka valitsee ennemmin ideologisen puhtauden kuin käytännön saneleman ratkaisun.

Tämä hihhuliryhmä myös vihaa Obamaa enemmän kuin he rakastavat Amerikkaa. He uskovat, että Obama on fanaattinen marxisti, joka yrittää tuhota heidän maansa. He näkevät jokaisen poliittisen kiistan hyvän ja pahan, vapauden ja marxismin välisenä kiistana. Penninkin veronkorotus merkitsee alamäkeä kommunismiin. Obaman vastustaminen on heille patrioottinen velvollisuus.

Kiitos amerikkalaisen perustuslain sekä poliittisen systeemin, tämä hihhuliryhmä on vaa’ankielen asemassa. Edes republikaanien johto ei voi neuvotella ryhmän kanssa, joka pelkästään kohauttaa olkapäitään ajatukselle valtion ajautumisesta selvitystilaan; jotkut heistä saattavat jopa nauttia ajatuksesta.

Kompromissi on nyt kasassa. Tulevaisuudessa Obaman pitää muuttaa neuvottelustrategiaansa. Ellei hän opi tuntemaan vastustajaansa paremmin, hän ja Yhdysvallat ovat pulassa vuonna 2012.

Soundtrack: Tool, Schism.