Onko Kalifornia maailman napa?
Kuuntelin autoradiosta uutisia kiistellystä kalifornialaisesta uudesta ympäristönsuojelulaista. Lakialoite muun muassa velvoittaisi osavaltiota leikkaamaan päästöjään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lakialoitetta kannattava osavaltion politiikko sanoi, kuinka ”koko maailma katsoo ja odottaa Kalifornian ottavan ohjakset tässä asiassa.”
Ensiksi hymähdin tyypilliselle kalifornialaiselle hybrikselle. Mutta pohdiskeltuani asiaa yhden työmatkan verran totesin, että politiikolla on pointtinsa.
Vierailin keväällä sekä Italiassa että Kaliforniassa. Italian reissu oli työmatka, jossa tutustuimme kapitalismin syntysijoihin. Kalifornian reissu oli puhdas loma Los Angelesin alueella.
Losissa pohdiskelin, kuinka samankaltaisia Italia ja Kalifornia ovat. Italia on, tietenkin, Kreikan jälkeen ehkä tärkein läntisen sivistyksen kehto. Kalifornia on taas läntisen kulttuuriyhteisön nuorimpia alueita, josta 200 vuotta vanhaa rakennusta saa etsiä kauan ja hartaasti.
Silti pinnan alta löytyy runsaasti yhteneväisyyksiä.
Molempien ilmasto on, varsinkin rannikoilla, välimerellinen. Vuoret ja meri dominoivat niiden maisemaa. Alemmat rinteet ovat täynnä viini- ja sitrustarhoja. Italian ja Kalifornian laaksot ovat rikkaita maanviljelysalueita, jotka tuottavat valtavan herkullisia eineksiä mantereittensa markkinoille.
Niin Italia kuin Kaliforniakin ovat kulttuurisesti kirjavia. Saksankielinen Alppien italialainen ja sisilialainen maanviljelijä eroavat toisistaan liki yhtä paljon kuin Etelä-Kalifornian latinoduunari, Bakersfieldin okie, Palo Alton nörtti ja Oaklandin afroamerikkalainen.
Maiden taloudet ovat miltei saman kokoiset. Jos Kalifornia olisi itsenäinen valtio, sen kokonaistalous olisi piirun verran suurempi kuin Italian. Itsenäinen Kalifornia olisi maailman kahdeksanneksi suurin talous. Molemmat tienaavat rahansa niin korkeatasoisilla huipputuotteilla, turismilla kuin maataloudellakin.
Italia kehitti, varhaisen renessanssiin aikana, kapitalismin. Sen innovaatiot tuotannossa, kaupankäynnissä, pankkitoiminnassa ja merenkäynnissä muokkasivat italialaisista kaupunkivaltioista aikakautensa rikkaimpia kyliä läntisessä maailmassa. Venetsia oli Euroopan rikkain kaupunki liki vuosisatoja.
Kalifornia on nyt luomassa huomisen taloutta. Piilaakson nörtit muokkaavat aikakautemme maailmankauppaa ainakin yhtä paljon kuin Firenzen ja Venetsian kauppiaat ja pankkiirit omaansa 500–600 vuotta sitten.
Italialaiset kaupunkivaltiot olivat tieteen ja taiteen keskuksia. Ne antoivat meille vuonna 1080 perustetun Bolognan yliopiston ja sen synnyttämän modernin eurooppalaisen yliopistolaitoksen. Italialainen taide on tuottanut liikaa mestareita mainittaviksi.
Tänään maailman parhaimpien yliopistojen Top 20-listalta löytyy kuusi kalifornialaista yliopistoa. Hollywood tuottaa ja on tuottanut paitsi koko maailmaa muokkaavaa viihdettä myös monia viime vuosisadan merkittävimpiä taideteoksia, meidän aikakautemme taidemuodolla toteutettuna.
Kalifornian merkityksen huomaa erityisesti siinä, kuinka jopa moderni antiamerikkalaisuus syntyi pitkälti osavaltiossa. 1960-luvun kampuksien opiskelijaradikalismi, sukupuoli- ja identiteettipolitiikkaa puskeva New Left -ajattelu, Vietnamin sodan ja amerikkalaisen imperialismin vastustus kautta maailman ovat nekin omaksuneet pelikirjansa pitkälti kalifornialaisilta.
Ehkä politiikko oli sittenkin oikeassa.
Kalifornia voi näyttää osviittaa maailmalle. Sen merkitys Yhdyvaltojen taloudelle on niin suuri, että kun Kalifornia muokkaa vaikkapa autojen päästölakeja, muun maan – joskus koko maailman – on seurattava perässä.
Kalifornia saattaa todellakin olla aikakautemme versio renessanssin Italiasta.
Soundtrack: Grateful Dead, Estimated Prophet