Oikeistokristittyjen tuki Donald Trumpille vie liikkeen teologiseen konkurssiin
On absurdia väittää, että pornotähtien kanssa vehtaava naimisissa oleva mies edustaa vahvoja kristillisiä arvoja.
Pete Buttigiegin ehdokkuus saa minut heikkoina hetkinäni tukemaan pahantahtoisuuden politiikkaa. Haluaisin nähdä, miten evankelistiset oikeistokristityt kiemurtelisivat tuomitessaan Buttigiegin homoseksualismin ja viitatessaan kintaalla presidentti Donald Trumpin synneille.
Pahantahtoisuuden politiikka on ollut osa amerikkalaista yhteiskunnallista keskustelua ainakin sata vuotta. Keskittyminen vastustajan murskaamiseen enemmän kuin oman ideologian ja edun ajamiseen ja oman edun uhraaminen pahanteon hyväksi ovat pahantahtoisuuden politiikan ytimessä.
Esimerkki politiikasta on vaikkapa historiallinen Etelän työväenluokkaisten valkoisten poliittinen käyttäytyminen. He ovat toistuvasti äänestäneet omaa etuaan vastaan, koska he ovat tienneet äänestyspäätösten vahingoittavan afroamerikkalaisia vielä enemmän. Wanhojen huonojen päivien äänestysvero iski myös köyhiin valkoisiin, mutta he silti tukivat ajatusta.
Buttigieg on pätevä, kiistattoman älykäs, koulutettu, hauska ja miellyttävä ihminen. Hän on myös sotaveteraani, patriootti, kirkossakäyvä kristitty – ja miehen kanssa naimisissa oleva avoin homoseksuaali.
Buttigieg on nuori ja hänellä on vielä paljon oppimista politiikasta. Hän olisi hyvä, mutta ei erinomainen kandidaatti. Silti, satunnaisesti herkuttelen ajatuksella evankelisteista ja Buttigiegin ehdokkuudesta. Hymähtelen hieman pahantahtoisesti ajatukselle evankelisten moraalisista dilemmoista, kun he joutuisivat puolustamaan Trumpia ja tuomitsemaan vakaumuksellisen kristityn.
Syksyllä 2016, hieman ennen presidentinvaaleja, kävin kuuntelemassa amerikkalaista politiikan kommentaattoria Andrew Sullivania. Hän povasi, että Trumpin mahdollinen vaalivoitto merkitsisi eettistä kuoliniskua oikeistolaiselle evankelisuudelle.
Trumpin rasismille, ihmisvihalle ja väkivallalle hurraaminen oli Sullivanin mukaan suorassa ristiriidassa kristinuskon perusteiden kanssa. (Sullivan itse on muuten konservatiivi, toryja ja republikaaneja aikaisemmin äänestänyt katolinen kristitty.)
Ymmärrän evankelistien tuen Trumpin talouspolitiikalle ja konservatiivisille tuomarinimitykselle. Silti heidän tukensa on paikoitellen liki kulttimaista. On absurdia väittää, että pornotähtien kanssa vehtaava naimisissa oleva mies, jonka vaimo on samaan aikaan kotona pariskunnan juuri syntyneen vauvan kanssa, edustaa vahvoja kristillisiä arvoja. Näin miljoonat evankelistit kuitenkin argumentoivat.
Kuten eräs evankelistinen Trumpin kriitikko sanoi, evankelistien tuki Trumpille on nykyisin liki ehdotonta. He tukevat presidenttiä silloinkin kun hän tekee jotain väärin. Tämä on saanut liikkeen hylkäämän moraaliset ja kristilliset arvonsa, ja se on asettanut poliittisen edun kristillisen etiikan yläpuolelle.
Buttigieg on monessa mielessä Trumpin vastakohta. Pormestari Pete pisti uransa jäihin palvellakseen maataan Irakissa reservin kapteenina. Hän uskoo yksilöiden velvollisuuksiin yhteisöilleen. Ja hän on puolisolleen omistautunut, uskollinen kristitty, joka oikeasti tuntee Raamattunsa ja on sitoutunut uskontonsa eettisiin periaatteisiin.
Buttigieg edustaa kristinuskon liberaalia, lähimmäisenrakkauden ja sosiaalisten velvollisuuksien koulukuntaa, ja hän uskoo lailliseen aborttiin sekä seksuaaliseen tasa-arvoon. Joka tapauksessa hän ottaa uskontonsa vakavasti.
Teologinen debatti Trumpin ja Buttigiegin ajatuksista kristinuskosta olisi kiehtovaa kuunneltavaa. Ja se myös sitoisi evankelistiset teologis-ideologisiin solmuihin, joissa liikkeen nykyiset eettiset ongelmat joutuisivat kirkkaan ja anteeksiantamattoman valokeilan alle.
Soundtrack: Nina Simone, Sinnerman.