Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Oikea v. väärä Amerikka

Marko Maunula
Blogit Americana 20.2.2011 14:10

Viime viikkoina Georgian osavaltio on jälleen paininut poliittisen ikuisuuskysymyksensä, sunnuntaisen alkoholimyynnin, kanssa. Georgia on yksi ainoastaan kolmesta valtiosta, jossa alkoholin myyminen sunnuntaisin on kielletty.

Uusi kuvernööri Nathan Deal (R) rohkaisi osavaltion kongressia tarttumaan aiheeseen lupaamalla, että hän allekirjoittaisi sunnuntaimyynnin sallivan lain, mikäli se saapuisin hänen pöydälleen. Yritys oli hyvä, mutta republikaanien johtama kongressi lopulta tappoi lakialoitteen.

Debatti paljasti jälleen Georgian jakautuneisuuden. Metro-Atlantan alueella 67 prosenttia asukkaista kannatti sunnuntaimyynnin sallimista ja vain 23 prosenttia oli sitä vastaan, mutta muualla Georgiassa luvut olivat miltei käänteiset: 31 puolesta, 63 vastaan. Tämä on kertova esimerkki syvästä kuilusta kahden erilaisen Amerikan välissä.

Yhdysvallat on jakautunut poliittisesti ja kulturaalisesti kahteen leiriin, ja jokainen tuntee amerikkalaiset sinipunaiset vaalikartat. Karttojen tarkempi tutkiminen osoittaa, että maan poliittinen jakauma ei ole niinkään etelän ja pohjoisen tai idän ja lännen, vaan kaupunkien ja maaseudun välillä. Lähiöt ovat pelin jokeri.

Georgian 9,7 miljoonasta asukkaasta 5,7 miljoonaa asuu metro-Atlantan alueella. Nyrkkisääntö on, että mitä kauemmaksi kaupungin keskustasta menet, sitä konservatiivisemmaksi väestö muuttuu. Muutamat muut keskikokoiset kaupungit (Macon, Augusta, Savannah, jne) sekä afroamerikkalaisten asuttamat piirikunnat ovat demokraattien leirissä, mutta muuten Atlantan ulkopuolinen Georgia on konservatiivien hallussa.

Atlanta on Georgiassa, mutta ei henkisesti Georgiaa. Tyypillinen atlantalainen tuntee huomattavasti enemmän hengenheimolaisuutta Dallasin, Bostonin, Philadelphian, ja Minneapolisin asukkaiden kanssa kuin oman kotivaltionsa isäntämiesten. Jos Atlantan asukas joutuu muuttamaan pois kaupungista, hän aniharvoin edes ajattelee pysymistä samassa osavaltiossa.

Vastaavanlaisesti maaseutu vierastaa Atlantaa ja sen afroamerikkalaisten hallitsemaa poliittista koneistoa, ulkomaalaisten ja jenkkisiirtolaisten täyttämiä katuja, suurkaupungin nopeampaa elämänrytmiä, homoja sekä suippopäisiä intellektuelleja, jotka näyttävät kaapanneen heidän osavaltionsa pääkaupungin.

Poliittiset strategistit ovat luonnollisesti tiedostaneet asenteet. Kun Sarah Palin ja muut teekutsu-tyypit puhuvat ”oikeasta Amerikasta,” he ruokkivat maaseudun pelkoja urbaanista rappiosta. Aidan toisella puolen urbaanit amerikkalaiset, kuten lukuisat tuntemani Atlantan asukkaat, eivät mene kaupunkia ympäröivän kehätien ulkopuolelle kuin pakon edessä ja suhtautuvat maaseudun asukkaisiin huonosti naamioidulla halveksunnalla.

Maaseutu näpäytti jälleen meitä syntisiä kaupunkilaisia. Jos haluan sunnuntaisen salibandyn jälkeen juoda pullon olutta, joudun vastaisuudessakin lompsimaan lähipubiin.

Soundtrack: Little Feat, Dixie Chicken.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Eikös sinulla ole jääkaappia, luulin että amerikkalaisilla on sellaisia. Niissä voi säilyttää lauantaina ostettua kaljaa.

On toki, mutta joskus se unohtuu kiireessä täyttämättä. Ja joskus (lue: usein) janoinen naapurini käväisee lauantai-iltapäivällä rupattelemassa ja sivussa hörppäämässä olutvarastoni tyhjiin….

”Jos haluan sunnuntaisen salibandyn jälkeen juoda pullon olutta, joudun vastaisuudessakin lompsimaan lähipubiin.”

Tervetuloa Suomeen!

Ei juomia voi kauan jääkaapissa säilytellä, niihin tarttuu lasin maku.

Suomessa on omien havaintojeni mukaan saanut bisseä klo 21 asti joka päivä kaupasta tai kioskilta himaan jo aika pitkään. T. Helsinkiläinen

Kommentti siis toisille kommentaattoreille ei blogistille.

Taitaa olla Markolla aiheista pulaa … järjestely kysymyshän tämä on selkeästi tai sitten olet vain muuten saamaton asian suhteen.

Osta sitä olutta aina kerralla muutama purkki enemmän kuin tarvitset juuri sillä kertaa. Vie ensin uudet jemmaan kellariin, vintille, portaiden alle, autotalliin, vajaan, auton perään tai missä ne nyt saavatkin olla rauhassa eikä ne kiinnitä huomiota ja nostat jemmasta jääkaappiin vain sillä kertaa tarvittavan määrän.

Jonkin ajan päästä sinulla on muutaman kuukauden kaljat tms. varastossa ja sitten voit ostella vain täydennystä harvakseen kulutuksen mukaan. Eikä tarvitse ihmetellä mistä saat sen purkin kaljaa oli sitten mikä hyvänsä päivä tai kellonaika.

Koko homman idea on tietysti, että pidät omana tietonasi järjestelyn. Levittelet käsiäsi kysyjille ja toteat, että ei ole kuin nämä pari purkkia vaikka jemmassa olisi eri puolilla tavaraa laatikoittain. Ja ennen kaikkea teeskentelet tyhmää siinäkin tapauksessa jos jäät virityksestä naapurille kiinni ja joku jemma paljastuu … ai niin, olin unohtanut nämä ihan kokonaan … eh, joo no sitten täytyy hylätä se jemma jos sellainen vahinko käy.

Katselin juuri TV:ssä pyörivää matkasarjaa yhdysvalloista. Tässä jaksossa liikuttiin mm.Detroitissa ja Chicagossa. Kyllä sitä Detroitin elämänmenoa katsoessa tuli mieleen että eivät ne puheet urbaanista rappiosta Yhdysvaltain suurkaupungeissa taida sittenkään olla ihan tuulesta temmattuja.

Atlanta on ehkä tällähetkellä ns.hyvinvoiva kaupunki, mutta muutaman kymmenen vuoden päästä
sekin voi joiltain osilta olla kuten Detroit tänään, jonka slummiutuneeseen keskustaan ei moni kauppias halua arkipäivänä mennä myymään ollenkaan, sunnuntaista puhumattakaan.

Urbaani rappio oli merkittävä ilmiö 70-80-luvulla, mutta on sittemmin monin paikoin kääntynyt esikaupunkialueiden rappioksi, kun nuori, koulutettu sukupolvi palaa kaupunkien keskustoihin. Toki tämä ei sulje pois sitä että teollisuuspaikkakunnilta ovat työpaikat menneet halpamaihin, ja paikkakuntien talous aivan jumissa.

On ehkä hieman vaarallista yleistää yhden matkaohjelman jaksosta näkemänsä tiedot koskemaan kokonaista 200 miljoonan ihmisen maata ja sen kaikkia paikkakuntia.

Näitä luetaan juuri nyt