Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Obama ja Putin: onnistunut pelinavaus

Marko Maunula
Blogit Americana 7.7.2009 18:47

Viimeistään tänään selvisi Barack Obaman Venäjän vierailun pohjimmainen luonne. Tämä on hyvän tahdon tapaaminen, kohtelias yritys hieroa kaveruutta.

Vierailua alustavat spekulaatiot mahdollisista kiistakysymyksistä ydinaseiden ja ohjuskilven suhteen, sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen jännitteistä koskien mm. Georgiaa ja Irania sivuutettiin tiistaina melko kivuttomasti.

Kuten Obama ja Joe Biden sanoivat jo kuukausia sitten, on aika painaa uudelleenkäynnistys-nappia Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteissa. Se tarkoittaa paitsi uusien ovien avaamista ja maiden välisen suhteen perusteellista uudelleenarviota, mutta myös hidasta uutta starttia.

Obaman tiistainen puhe moskovalaisessa kauppakorkeakoulussa oli kohtelias Yhdysvaltain aseman määrittely sekä kumarrus Venäjän suvereniteetille. ”Venäjän kansallisten etujen määrittely ei kuulu minulle,” Obama sanoi.

Obama puolusti puheessa Yhdysvaltain ohjuskilpeä, mutta pyrki samalla vakuuttamaan isäntänsä maiden yhteneväisistä interesseistä, erityisesti terrorin ja ydinaseiden uhkien suhteen.

Päivän toinen merkittävä tapahtuma oli Obaman ja Vladimir Putinin kahdenkeskinen keskustelu.

Tunnetusti viileä, sanojaan huolellisesti harkitseva Obama luonnehti Putinia tapaamisen jälkeen ”erittäin ei-sentimentaaliseksi” mieheksi, selvästi hyväksyvin äänenpainoin. Toisin kuin George W. ”kurkistin Putinin sieluun” Bush, Obama muodosti ensimmäisen vaikutelmansa Putinista harkitsevasti ja perusteellisesti. Heidän keskustelunsa venyi yli aikataulun.

Kauppasopimus jäi toistaiseksi haaveeksi, ja maat tinkaavat ohjuskilvestä vielä kauan. Silti, osapuolet avasivat pelin ja painoivat nappia yksituumaisesti. Kuten Putin sanoi Obamalle: ”Me liitämme toiveemme maittemme välisten suhteiden parantamiseksi teihin.”

Soundtrack: U2, One.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Obamaltahan tämä käy, hyväntuulisuus ja rentous sekä vilpitön suorapuheisuus. Mielenkiintoinen toive Putinilta liittää toive maidenvälisten suhteiden parantamisesta Obamaan. Toisaaltaan voisivathan Medvedev ja Putinkin yrittää antaa kansalaisilleen asiallista ja myönteisempää kuvaa amerikkalaisista omana osuutenaan kansojen ystävyyden puolesta, ettei asian kehittäminen olisi liian yksipuolisesti vain toisen osapuolen harteilla.

mörk: Ajattelin itsekin samaa. Putin diplomaattisesti antoi Obamalle tukea ja kehua, mutta sysäsi samalla vastuun suhteiden kehittymisestä vastapuolen harteille. Näppärä veto.

Marko Maunula: Kun olet ollut aitiopaikalla seuraamassa tätä lännen ja idän johtajien kosketuspintatapaamista, mitä mieltä olet johtajuussuhteista tällä hetkellä Moskovassa ja kumman johtajan kanssa tulevaisuus ehkä sujuisi lännen(ja Obamankin)kannalta ruusuisemmin? Entä tämä kahden troikka, voiko sen kanssa ylipäätään saada sujuvia ja edistyksellisiä suunnitelmia ja päätöksiä aikaan, kun käytössä on Moskovassa eräänlainen tuplakontrolli kaikelle tärkeälle sopimiselle?