Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Natsismi, islamismi ja totalitarismin tappava virus

Blogit Americana 25.5.2017 19:04
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Toisen maailmansodan jälkeen filosofit Hannah Arendt ja Karl Jaspers keskustelivat kirjeenvaihdossaan natsismin olemuksesta.

Saksanjuutalainen Arendt pakeni Saksasta vuonna 1933 päätyen lopulta Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa Arendt rakensi uran luennoitsijana, kirjailijana ja julkisena intellektuellina.

Saksalainen Jaspers pysyi kotimaassaan. Hän menetti virkansa Heidelbergin yliopistossa, koska hänen vaimonsa oli juutalainen. Sodan aikana Jaspers vaimoineen vältti keskitysleirin eläen puolieristäytynyttä elämää natsi-Saksan marginaaleissa.

Sodan jälkeen Arendt ja Jaspers jatkoivat kauan kestänyttä kirjeenvaihtoaan. Heidän keskustellessaan natsismin hirmutöistä ja luonteesta alun perin lääkäriksi koulutettu Jaspers analysoi ideologiaa.

Natsismi oli kuin virus, Jaspers sanoi. Se oli pieni ja surkea mutta traaginen pieneliö, joka suotuisten olosuhteiden vallitessa levisi kuin kulovalkea. Se kykeni saastuttamaan aikaisemmin terveet solut tartuttaen ja tappaen miljoonia ihmisiä, jotka tulivat sen kanssa kosketukseen.

Jaspersin analyysi vakuutti Arendtin. Kun hän myöhemmin raportoi Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä Jerusalemissa New Yorker -lehdelle, Arendt kuvaili byrokraattisen kansanmurhaajan toimia termillä ”pahuuden banaalius”.

Yhdistyvä Eurooppa osoittautui menestykseksi.

Kun tutkimme islamistisen ääriliikkeen aiheuttamaa tuhoa viime vuosikymmenien aikana, Jaspersin ja Arendtin pohdiskelut vaikuttavat kiehtovalta teorialta.

Nationalismia tai sosialismia ei voi suoraan syyllistää natsismista. Natsismi oli humanistiselle perinteelle vieras ja vihamielinen ääriliike, joka kasvoi kansallismielisyyden sairaaksi ja tappavaksi ääri-ilmentymäksi.

Voisiko samalla teorialla tutkia islamismin nousua?

Maailma tuhosi natsismin ja yltiönationalismin kansainvälisen yhteistyön avulla. Ensin natsismin vastaiset voimat liittoutuivat sotarintamalla Saksaa ja sen liittolaisia vastaan, ja sodan jälkeen läntiset valtiot päättivät vastustaa nationalismin impulssia sitomalla tulevaisuutensa tiukemmin yhteen.

Läntinen sotilasliitto ja yhdistyvä Eurooppa osoittautuivat valtaviksi menestyksiksi. Ne kukistivat Itä-Eurooppaa hallinneen totalitaarisen systeemin ampumatta laukaustakaan. Yhdistymisprosessi edesauttoi historiallisen vaurauden ja turvallisuuden saapumista mantereelle.

Ensimmäistä kertaa koko mantereen historiassa ajatus sodasta vaikkapa Ranskan ja Saksan välillä on suorastaan absurdi.

 

Euroopassa rauha ja vauraus vaativat valtioiden tietoista yritystä purkaa nationalismin negatiivisia piirteitä, kansallisvaltioiden itsekkäitä ja uhoavan sovinistisia impulsseja.

Ehkä islamismin vastainen taistelu vaatii ennen kaikkea islamilaisten valtioiden omaa rakentavaa yhteistyötä, jossa uskonnon eri aatteellisten suuntausten kannattajat suostuvat, itsensä ja muun maailman turvallisuuden nimissä, maltillistamaan teologis-poliittista kilpailuaan?

Saudi-Arabian innolla levittämä wahhabismi ja iranilainen versio šiialaisuudesta ovat joko inspiroineet tai suoraan edesauttaneet tuhoavien ideologioiden leviämistä viruksen lailla kautta Lähi-idän sekä muun maailman. Isis ja al-Qaida, Hizbollah ja Hamas ovat tämän poliittis-uskonnollisen kilpailun ääri-ilmentymiä.

Uudistus vaatii poliittista ja teologista yhteistyötä Lähi-idän valtioiden välillä, sillä islam on paitsi uskonto usein myös poliittis-yhteiskunnallinen maailmankuva.

Onko iskujen syy uskonnossa?

Lännessä suhtautuminen terrori-iskuihin synnyttää aina arvattavan tukun reaktioita ja itsetutkiskelua. Onko iskujen syy rasismissa, syrjäytymisessä, mielisairaudessa tai läntisessä imperialismissa vai kenties uskonnossa itsessään?

Kommentit, surunvalittelut ja reaktiot tarjoavat ennustettavaa tautologiaa. Pelolle ei saa antaa valtaa, mutta ei näköjään aina rehelliselle analyysillekaan.

Loppupeleissä terrorismin kukistaminen on ennen kaikkea islamilaisen yhteisön tehtävä. Turvatoimet ja läntisten yhteiskuntien asenteiden sekä toimintatapojen muutokset eivät siihen yksin kykene.

Ilman islamilaisen maailman tehokasta ja määrätietoista toimimista tämä virus ei kuole.

 

Soundtrack: Nusrat Fateh Ali Khan, Mast Nasron Se Allah Bachaye