Nancy Pelosin Taiwan-vierailu oli sisäpoliittista pokeria vahvoin ulkopoliittisin panoksin
Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin Taiwanin-vierailu on rikkonut poliittisen debatin karsinoita.
Jotkut vasemmalle kallellaan olevat tahot, kuten Washington Postin pääkirjoittajat, kritisoivat vierailun ajoitusta. Geopoliittinen tilanne oli jo ennestään jännittynyt, ja Pelosin korkean profiilin visiitti johtaa Kiinan vastareaktioihin, Post kirjoitti.
Presidentti Joe Biden ei ollut mielissään Pelosin matkasuunnitelmista. Biden lipsautti myös Yhdysvaltojen asevoimien vastustaneen Pelosin vierailua.
Monet republikaanit puolestaan antoivat matkalle raikuvat aplodit, suoltaen heiltä erittäin harvinaisia kehuja Pelosille. Mitch McConnell ja 25 muuta senaatin republikaania ilmoittivat tukevansa vierailua. Konservatiivien tärkein aikakauslehti The National Review ylisti Pelosin rohkeutta ja kehui hänen kovaa Kiina-linjaansa.
Oli Pelosin vierailusta mitä mieltä tahansa, voimme olla varmoja, että se perustui äärimmäisen huolelliseen ja tarkkaan pohdintaan, monesta eri tulokulmasta. Erittäin älykäs, strategisesti ja taktisesti kiistattoman taitava politiikko ei usko spontaaneihin ratkaisuihin.
Pelosi puolusti vierailuaan eettisesti tärkeänä, selkeänä ja ajankohtaisena linjanvetona.
”Me emme voi seistä syrjässä kun Kiina uhkailee Taiwania ja demokratiaa”, Pelosi kirjoitti Washington Postissa.
”Me toteutamme tämän vierailun, kun maailma valitsee demokratian ja autokratian välillä.”
Pelosin omistautuminen demokratialle ja ihmisoikeuksille on vilpitöntä, ja hän on ollut jo vuosikymmeniä äänekäs kiinalaisen autokratian kriitikko. Hän vieraili Tiananmenin aukiolla vuonna 1991 avaten banderollin, joka kunnioitti aukiolla kaksi vuotta aikaisemmin kuolleiden demokratia-aktivistien muistoa.
Osa fokuksesta selittynee myös Pelosin äänestäjäkunnalla. Hänen San Franciscon vaalipiirinsä sisältää Yhdysvaltojen vanhimman ja New Yorkin jälkeen suurimman Chinatownin. Kiina ja amerikankiinalaiset ovat häntä lähellä niin ihmisinä kuin äänestäjinäkin.
Vierailulla on myös selkeät sisäpoliittiset motiivit. Pelosi selkeästi pyrkii vahvistamaan demokraattien asemaa uutena länsiliittoutuman ja globaalisti sitoutuneiden Yhdysvaltojen puolueena. Hän haluaa myös julistaa demokraattien olevan valmis haastamaan tyrannit, toisin kuin Vladimir Putinin ja Viktor Orbánin lumoissa oleva republikaanien Trump-siipi.
Vierailu, joka toteutui vastoin oman puolueen istuvan presidentin toiveita, osoittaa Pelosin myös pyrkivän vahvistamaan kongressin profiilia.
Kongressi on ajanut itsensä viime vuosina osittain sivuraiteille. Poliittinen halvaus on estänyt tehokkaan lainsäädännön ja toimivat kompromissit, ohjaten presidentit hallitsemaan yhä enemmän suorien presidentillisten käskyjen kautta.
Vahva kongressi-instituution kannattaja haluaa voimakkaamman ja itsenäisemmän lainsäädännöllisen pelaajan amerikkalaiseen nykypolitiikkaan. Edustajainhuoneen ja senaatin jäädessä yhä pahemmin Valkoisen talon ja korkeimman oikeuden varjoon, demokratia etääntyy amerikkalaisista, ruokkien siten yhä pahenevaa kyynisyyttä ja irtautumista politiikasta.
Vierailun ulkopoliittiset riskit ovat selkeät, ja niiden pohtiminen mediassa ja poliitiikan tutkijoiden parissa ei lopu ihan heti. Pelosin ulkopoliittinen sooloilu hermostuttaa demokraatteja ja diplomatian tutkijoita, jotka pelkäävät uutta akuuttia kriisirintamaa viemään huomiota ja resursseja Ukrainalta.
Pelosin matkan ulkopoliittinen vaikutus kirkastuu vasta kuukausien tai vuosien kuluttua. Yhdessä Ukrainan kanssa se antaa Kiinalle – sekä amerikkalaisille äänestäjille – viestin, että Trump ja trumpistit sikseen, puheet eristäytymispolitiikkaan vetäytyvästä Yhdysvalloista on syytä unohtaa ainakin niin kauan kun Pelosi johtaa kongressin demokraatteja.
Soundtrack: Lesley Gore, You Don’t Own Me.