Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Nalle ja rikkaiden muuttoliike

Marko Maunula
Blogit Americana 16.4.2012 13:59

Björn Wahlroosin uusimmat pohdiskelut vihjaavat, että Suomesta kehittyy slummi, kun rikkaat muuttavat ulkomaille ja maailman köyhät puolestaan raahautuvat Suomen lihapatojen ääreen. Nallen dystooppinen fantasia on huuhaata, joka on helppo kumota tarkastelemalla vaikkapa Yhdysvaltojen sisäistä muuttoliikettä.

Klassinen talousmaantiedon teoria sanoo, että työvoima pyrkii muuttamaan alueelle, jossa palkat ja elintaso ovat korkeat, ja yritykset alueelle, jossa tuotantokustannukset ovat alhaiset. Liike jatkuu, kunnes palkat ja tuotantokustannukset ovat tasoittuneet alueiden välillä.

Wahlroosin pohdinnat ovat variaatio samasta logiikasta, sovellettuna yksilötasolle. Teoria voi vaikuttaa abstraktilla tasolla toimivalta, mutta se unohtaa yhden tärkeän tekijän: ihmisen.

1930-luvulta alkaen Etelän osavaltiot Virginiasta Texasiin ryhtyivät rekrytoimaan yrityksiä vauraasta pohjoisesta. Verot ja palkat Etelässä olivat huomattavasti alhaisemmat, ay-liike oli pistetty kuriin ja Etelän politiikot siloittivat firmojen muuttotaivalta valtavien veroleikkausten ja muiden lahjojen avulla.

Sadat firmat vastasivat Etelän kutsuun. Esimerkiksi miltei koko amerikkalainen tekstiiliteollisuus jätti Uuden Englannin ja muutti Georgiaan sekä Etelä- ja Pohjois-Carolinaan. Etelä oli nousussa! Vai oliko?

Teoria toimi, mutta vain osittain. Talous parantui, mutta visiot uudesta ja rikkaasta Etelästä jäivät puolitiehen. Firmat muuttivat perustoimintojaan Etelään ja loivat alueelle uusia työpaikkoja, mutta Etelä, huolimatta Yhdysvaltojen alhaisimmista veroista sekä ehdottomasti bisnes-myönteisimmästä poliittisesta ilmapiiristä, on edelleen maan köyhin alue.

Lisäksi, vaikka firmat muuttivat Etelään, niiden upporikkaat omistajat jäivät miltei yhtenä miehenä New Yorkin, Bostonin, San Franciscon, Seattlen ja Los Angelesin kaltaisiin sosialistisiin helvetteihin. Jostain syystä miljardöörit olivat valmiit maksamaan liberaalien kotikaupunkiensa ja -osavaltioidensa korkeampia veroja ennemmin kuin muuttamaan Birmingham, Alabaman tai Greenville, South Carolinan kaltaisiin kapitalismin ja alhaisten verojen paratiiseihin.

Ihmiset, jopa ultrarikkaat, ovat valtaosin kotiseuturakkaita ihmisiä. He haluavat asua paikassa jonka he tuntevat ja johon he ovat sitoutuneet henkisesti. Kaikella kunnoituksella myös alabamalaisille, mutta olen vieraillut sekä Birminghamissa että New Yorkissa moneen otteeseen, ja väitän, että New Yorkissa on hieman paremmat museot, sinfoniaorkesterit, urheilujoukkueet, ravintolat ja muut kulttuuriympäristöt.

Nalle voi rauhassa visioida Joensuun kartanon työhuoneessaan ja pohtia samansuuntaisia filosofioita kuin hänen amerikkalaiset republikaaniset aateveljensä, mutta faktat kieltäytyvät marssimasta heidän viitoittamallaan tiellä. Jostain syystä liberaalit ja paikoitellen jopa sosialistiset kauhistukset kuten New York, California, Maryland, ja Massachusetts sen kuin puksuttavat vaurauslistojen kärkisijoilla, ja myös ultrarikkaat viihtyvät näissä osavaltioissa. Kuten Nalle näköjään Suomessa.

Soundtrack: Radiohead, Subterranean Homesick Alien.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

olen itsekin lukenut USAn muutoksesta kertovan kirjan ”Frost belt, Sun belt” ja niihän se meni kuten kirjoittaja sanoi. Kuitenkin pitää muistaa pari muuta asiaa. upporikkaat saattoivat jäädä asumaan sinne ,missä he saattoivat vauraudellaan luoda itselleen suotuisat asuinolosuhteet palveluineen samalla kun heille tarjoitus yhä paremmat keinot välttää verojen maksua. tavallisille duunareille ja keskiluokalle mahdollisuuksia on paljon niukemmin. Lisäksi myös eri alueiden sisäinen jakautuminen vauraisiin ja köyhiin asuinalueisiin on otettava huomioon. Eivät kaikki New Yorkin tai Los Angelesin asukkaat ole ultrarikkaita miljonäärejä. vauraus luo kuitenkin kysyntää kulttuuripalveluille ja se näkyy kuitenkin heti siellä missä vaurasta väkeä riittää. kuinkahan moni Losin asukas on koskaan käynyt sinfoniaa kuulemassa?

Em. muutoksen korrelaationa tapahtui myös poliittinen muutos: perinteisesti demokraatteja äänestävä etelä muuttuikin konservatiivisten republikaanien kannattajaksi.. Juuri etelän edustajat ovat olleet varsin kiihkeitä vapaan kapitalismin, suppean julkisen sektorin ja alhaisten verojen kannattajia. Demokraattien kannatus on keskittynyt noihin em. liberaaleihin valtioihin ja suurkaupunkeihin.

Kälmit rahakkaat roistot tarvitsevat ihimispopulaa, jossa voi hölmömpiä kasvottomasti huijata ja voi kätketyä tuntemattomana pilvenpiirtäjien sisimpään kuin asua maalla kaikkein tunnistettavissa ja jopa henkeään peläten eikä sellaisessa asuinpaikassa oikein kehtaakaan huijata.

Niinpä, olisiko tilastojen valossa suuri tappio meille keskiluokan taakankantajille, jos Nalle ja hänen sielunveljensä tepastelisivat pinkkihousuissaan barbadoksella tai muulla kivalla kuumalla veroparatiisilla-me muut rahoitamme valtion ja kuntien budjetin-he eivät ole merkittäviä siinä sirkuksessa !

Suomalaiset rikkaat tuskin kovin helposti muuttavat pois: muuttaminen on todennäköisintä kotiseutuunsa huonosti leimaantuneille ja erittäin kielitaitoisille. Selänne, Räikkönen, Poju, Umayya Abu-Hanna.

Sen sijaan sosiaaliturvan käyttäjien hyöky on väistämätön, jos lähdetään Itä-Euroopankin ongelmia ratkaisemaan kaukomaista puhumattakaan.

Amerikassa ei ole tätä ongelmaa.

Tyttäreni täyttää 89 vuonna 2100. Toivon, että Suomi on tolkullinen maa vielä tuolloin.

Wahlroosin dilemma on se, että tutkinnon suorittaneena ja spekulatiivisesti rikastuneena pitää itseään viisaana talousguruna, joka voi norsunluutornistaan jaella parannusmallejaan niin Suomen kuin maailman mittakaavassa, ja kaikkien sekavien päätelmiensä johtoajatus on, että markkinavoimat hoitavat kaiken. Kuitenkaan häntä ei oikein ymmärretä.
”Yhteiskunnallisiin hallinto-ongelmiin on yleensä syytä ensisijaisesti pyrkiä löytämään markkinataloudellinen ratkaisu.”
Tällä hän nähtävästi tarkoittaa, että markkinavoimien tulee syrjäyttää tai hoitaa niin kunta-, kuin valtiohallintokin.
Korosti hyvinvoinnin ja demokratian kulkevan käsikädessä markkinatalouden kanssa, mutta aiemmin ehdotti, että eläkeläisten äänivaltaa vaaleissa tulisi kaventaa…
Jörn Donnerista sanottiin aikoinaan, että muut tekevät sitä, mitä osaavat, mutta Jörn tekee mitä haluaa.
Sovellettuna; muut puhuvat ja kirjoittavat, mistä tietävät, mutta Björn kirjoittaa ja puhuu mitä haluaa.

Eihän Nallen taloudellisesta tarkastelusta isoja virheitä varmaan löydy? Mutta ihmisten maailmaan kuuluu paljon muutakin kuin talous. Ja siellä talous on vain yksi osa todellisuudesta, eikä läheskään kaikille edes tärkein. http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/04/vai-muka-enemmiston-terroria.html

Siksi markkinataloutta on aina tarkasteltava myös osana demokratian tehokuutta. Ei erillisenä osana vaan olennaisena osana. Ja kokonaisuutta tarkasteltaessa pitkässä juoksussa on ehkä voittanut valtaapitävien (lue rikkaimpien) tahto. Mutta yhä useammin kansalaisten enemmistön mielipide. Ja maailman ja sen valtioiden väestön yhä kasvaessa, niin tulee käymään yhä useammin. Ja hyvin yksinkertaisesta syystä: ”You can fool all of the people some of the time, and some of the people all of the time, but you cannot fool all of the people all of the time.” Ja vaikka yksi suomalainen vastasi 10 ryssää, ongelmia syntyi kun tuli vastaan se 11.

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/04/terroria-tyranniassa.html

Tuskin Wahlroosin omia bisneksiä edistää ohje muuttaa ulkomaille ja veroja pakoon. Hän kyllä ymmärsi lisätä sitä tekevän kaikki hänen tuttavansa. Venäjän oligarkeilla ja Wahlroosilla on mielenkiintoisia yhtymäkohtia, täällä voi elämöidä kun Putinia ei tarvitse pelätä.

Kuka tervejärkinen ottaa Björn Wahlroosin kirjoitelmat tosissaan, ihan oikeesti ?

Kuka on sitten sokea ja kuka selkeäkatseinen ajatuksissaan. Ehkä Wahlroos ei tässä ajatuksessaan parhaiten onnistunut, mutta kuinka sokeaa hänen puheidensa ykskantainen tuomitseminen on.

Sehän on fakta että hyvinvointiyhteiskunta ei kestä, jos on runsaammin niitä jotka odottavat siltä enemmän kuin ovat valmiita antamaan. Ja jos Wahlroos tähän liittyen toteaa ääneen asioita. Esimerkiksi hänen taannoiset puheensa hyvinvointipalvelujen laadussa fuskaamisesta ovat täyttä totta.

Alku aina hankalaa. Eipä Nallen provokaatio ole synnyttänyt vastalauseita muualla kuin ”the usual suspects”-remmissä ikivanhoine, suorastaan pre-marxilaisine oivalluksineen. Eli journalistit.

Itse olen globaalin taloustieteen nero, mutta – ähäkutti – julkaisen mielipiteeni vasta ensi vuonna julkaistavassa teoksessani, joka romuttaa kaikki aiemmat talousteoriat.

Nalle ja Marko Maunula taitavat nyt haukkua väärää puuta.

Ei tarvinne huolehtia niinkään rikkaan yläluokan poismuutosta, eiväthän he ulkomailla enää yläluokkaa olisi (niinkuin prinsessa Madeleine). Enemmän (minua) pelottavat ammatteihin valmistuvien korkeaosaajien aikomukset…heidäthän jokainen ”ulkomaa” ottaa avosylin vastaan.

Verotuksen jyrkkä progressio on yhteiskunnan viesti heille: häipykää, teitä ei tarvita. Pahalla onnella yksikin ”nuori nero” muille maille menetettynä voisi olla miljardiluokan vahinko maallemme.

Mitä Nallen huomautuksiin demokratiasta, siinä oli kyllä mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Hän ilmoittaa paheksuvansa liiallista demokratiaa mutta ei hylkäisi sitä kokonaan, vaan vaatii rinnalle myös hierarkiaa.

Niin minäkin. Mielestäni eduskunta ylitti valtuutensa (nyt joku nauraa) karsiessaan presidentin valtaoikeuksia vastoin kansan enemmistön tahtoa. Valta Suomessa kuuluu KANSALLE ei eduskunnalle!

Presidentti Kekkosen aikaan meillä oli juuri sopivasti sitä Nallen peräänkuuluttamaa hierarkiaa. Mielestäni eduskunta tosiaankin vei demokratian liian pitkälle. Sen lisäksi kansan valitseman presidentin valtaoikeudet olisi pitänyt käsitellä kansanäänestyksin (muutoin en kansanäänestyksiä kannata). Tässä kohdin eduskunta ylitti valtuutensa!

Wahlroosin on aikaansaapa mies, mutta hänen viimeaikaisia puheitaan ja kirjoituksiaan leimaa täydellinen suhteellisuudentajun menetys.

Wahlroos on varakas, mutta ei ilmeisesti vielä rikas kun asuu yhä Suomessa. Onneksi Suomi on vapaa maa eikä rikkauden tavoittelu ole pakollista. Wahlroosille se suotakoon jos hän tuntee varakkuuden avulla olevansa olemassa.

Itsekin ajattelen että todellisempi uhka on korkeasti koulutetun keskiluokan paossa, jos tälläinen uusi maastamuuttoaalto nyt ylipäänsä tulee. Mikä sitoisi loppuviimeksi Suomeen? 2010-luvun suomalainen on huippuluokkaa kielitaidoltaan ja hän adaptoituu ainakin teoriassa vaivatta kaikkiin länsimaisiin kulttuureihin. Eikä koti-ikäväkään ole ongelma – halpalennolla olisit jo Suomessa. Eikä ne Suomen kulttuuririennot tai sosiaalinen mindset taida kauheasti kalveta Berliinin, Lontoon tai entisen itäblokin tarjontojen rinnalla. Sad but true.

Suomea nayttaa hallitsevan kansan syvat rivit, joille esim angry birds edustaa arvokasta uutta tulevaisuutta. Se on matalaotsaisille himopelaajille suunnattu aivoton peli. Samaa aivotonta vouhotusta nayttaa paatoksenteko ja politiikka olevan Suomessa taman enemmiston tyrannian aikana. Yhteiskunta on viritetty hyvaksi vain pahoinvoiville apuatarvitseville. Muita rangaistaan siita’ etta heilla on asiat kunnossa.
On tullut aanestetyksi jaloilla…ilman etta varpaiden valissa olisi ollut kynaa…

Näitä luetaan juuri nyt