Mustan rasismin auringonlasku

Eräs rasismin haihtumisen vähemmän puhuttuja sivuteemoja on mustan rasismin hiipuminen.

Viime päivät oikeistolaista mediaa on puhuttanut Philadelphiassa kuvattu video, jossa New Black Panther -liikkeen edustaja ilmaisee halunsa tappaa valkoisia lapsia. Megafoniin huutava mies ei näytä sytyttävän valtaosin afroamerikkalaista kuulijakuntaansa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten musta rasismi oli vahva liike. Useimmat reagoivat valkoiseen rasismiin Martin Luther Kingin julistamalla anteeksiannolla ja pasifistisella kansalaistottelemattomuudella, mutta jotkut vastasivat vihaan vihalla.

Mustat pantterit, Nation of Islam, Five Percent Nation, ja muut mustaa valtaa ja ylivoimaa julistavat liikkeet vetivät vielä 1970-luvulla kymmeniä tuhansia jäseniä ja ehka jopa miljoonia hiljaisia komppaajia. Nyt ne ovat kutistuneet marginaalisiksi liikkeiksi.

Vielä 1990-luvun alussa Nation of Islamin jannuja näkyi huomattavasti nykyistä enemmän. He kauppasivat Muhammad Speaks -lehtiään ja saarnasivat viestiään valkoisista paholaisista, Allahin paluusta avaruusaluksellaan, ja mustan miehen ylivertaisuudesta.

Nyt Valkoista taloa isännöi afroamerikkalainen presidentti ja jopa Syvässä Etelässa rotusuhteet ovat rauhanomaiset, jopa ystävälliset. On kulunut vuosia, kun viimeksi kuulin valkoisen käyttävän sanaa ”nigger” tai mustan miehen sanaa ”cracker” (rumin valkoisista käytetty haukkumasana). Jopa Louis Farrakhan, Nation of Islamin johtaja ja mustan vallan äänekkäin puhemies, on myöntänyt, ettei Amerikka ole enää yhtä rasistinen kuin hänen nuoruudessaan.

Philadelphiassa megafoniinsa kiljuva uusien mustien panttereiden edustaja on nykyisessä maailmassa pelkkä kylähullu, marginaalinen hahmo, jonka puheet piristävät oikeistolaisen median hidasta uutispäivää. Valtaosa amerikkalaisista, niin mustista kuin valkoisistakin, suhtautuu häneen haukotuksella.

Tämä on hieno edistyksen testamentti.

Soundtrack: The Meters, Cissy Strut.