Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Murteet kunniaan

Marko Maunula
Blogit Americana 17.4.2010 12:50

”True Bloodin aksentit ovat täysin väärin! Eivätkö tuottajat olisi voineet palkata edes yhden puhevalmentajan näyttelijöille?”

Kollegani, englanninkielisen kirjallisuuden professori ja syntyperäinen louisianalainen, vaahtosi Louisianaan sijoittuvasta showsta perjantain happy hour -tapaamisessa, soljuvan pehmeällä Etelä-Louisianan murteellaan.

Hollywoodin Etelän murteet ovat usein korvia raastavaa kuunneltavaa, mutta True Bloodin kosmopoliittinen kuvausryhmä raiskaa Louisianan murretta poikkeuksellisen väkivaltaisesti.

Vampyyri Bill (englantilainen Stephen Moyer), Sookie (uusiseelantilainen Anna Paquin), Tara (lasvegasilainen Rutina Wesley), sekä Jason (australialainen Ryan Kwanten) miltei pilaavat shown koomisen surkeilla aksenteillaan. Kuvittele Juha Mietoa puhumassa savoa, ja saat mielikuvan aksenttien sopimattomuudesta.

Suomalaisena minua on myös ihmetyttänyt, että sarjan viikinkihahmot Ericin (ruotsalainen Alexander Skarsgård) johdolla puhuvat joko modernia ruotsia tai todella huonoa ruotsia vahvalla amerikkalaisaksentilla.

Kielioppi on puheen luuranko, mutta murteet ovat sen sielu. Yhdysvaltoihin mahtuu lukuisia kiehtovia aksentteja. Tässä viisi ehkä omaperäisintä alueellista puhetapaa:

Tangier, Virginia. Syrjäinen saari keskellä Chesapeakenlahtea puhuu liki Oliver Cromwellin ajan englantia. Heidän kielensä on ehkä lähimpänä Shakespearen puhumaa englantia.

Cajun-englanti. Ranskan vaikutus Etelä-Louisianan murteeseen on vahva. Jopa ranskaa osaamattomat nuoret kutsuvat sinappia moutardiksi ja sipuli kääntyy puheessa onionin ja l’oignonin välimuodoksi.

Gullah/Geechee. Georgian ja Etelä-Carolinan rannikon ja saariston afroamerikkalaiset puhuvat sekoitusta länsiafrikkalaisia kieliä ja englantia. Alueen historiallinen eristyneisyys sekä afroamerikkalaisten enemmistö ovat mahdollistaneet kielen säilymisen meidän päiviimme saakka.

Boston Brahmin -englanti. Amerikkalaiset aksentit eivät perustu yhteiskuntaluokkaan vaan kotiseutuun. Poikkeuksiakin on. Bostonin vanha yläluokka puhuu selkeää, vaikeasti imitoitavaa brittiaksenttiaan vielä vuosisatoja Amerikan mantereelle saapumisensa jälkeenkin.

Appalakkien vuoristomurre. Etelä- ja Keski-Appalakkien murre on Etelän murteen vahva alalaji, joka on ilmeisesti liki mahdoton karistettava. Vuoristomurteen puhujat on helppo erottaa vielä vuosikymmeniä tasangolle muuton jälkeenkin.

Soundtrack: The Drive-By Truckers, The Southern Thing.