Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Muhammad Ali – väärä ikoni

Marko Maunula
Blogit Americana 17.1.2012 15:49

Muhammad Ali, itsensä kaikkien aikojen parhaaksi nyrkkeilijäksi julistanut showmies, täyttää tänään 70 vuotta. Rääväsuusta on tullut miltei kaikkien rakastama ikoni, mutta miksi?

Ali oli huippuvuosinaan loistava nyrkkeilijä, eräs kaikkien aikojen parhaista. Miehen liikkuvuus ja käsinopeus olivat puhdasta taidetta, ja hänen otteluälynsä oli vertaansa vailla. Hän selviytyi voittajana eräistä nyrkkeilyn historian parhaimmista otteluista, mukaanlukien Rumble in the Jungle ja Thrilla in Manilla.

Median oli helppo ihastua elämää suurempaan hahmoon, joka vuolsi hauskoja ja teräviä lausuntoja kuin liukuhihnalta. Viisi minuuttia Alin seurassa tarjosi materiaalia etusivun juttuun, ja hän on tuottanut kuolemattomia lausuntoja enemmän kuin muut raskaan sarjan mestarit yhteensä.

Alin poliittinen ja uskonnollinen radikalismi tekivät hänestä jopa hippien idolin. Miehen vannoutunut Vietnamin sodan vastustus, mustan vallan ylistys, ja suorapuheinen valtarakenteiden kritiikki toivat jopa pitkatukkaiset pilvenpolttajat ja poliittiset radikaalit nyrkkeilykehien ympärille.

Silti, en pidä Alista. Kaikista ansioistaan huolimatta hän oli häikäilemätön rotuvihan lietsoja, rahanahne narsisti, ja hätkähdyttävän julma vastustajiaan kohtaan.

Ali oli häikäilemätön markkinamies, joka oli valmis lietsomaan vaikka rotuvihaa täyttääkseen taskunsa dollareilla. Ennen Alin ottelua valkoista Chuck Wepneriä (Rocky-elokuvan esikuva) vastaan, Ali ehdotti Wepnerille, että heidän kannattaisi rummuttaa markkinointimielessä rotuongelmia. Ali sanoi, että ’kerrotaan kaikille, että sinä kutsuit minua nekruksi.’ Wepner ei suostunut ehdotukseen, mutta tämä ei estänyt Alia valehtelemasta. Tulehtuneen ilmapiirin aikakaudella Ali oli valmis vaikka lietsomaan rotumellakoita ja tuhoamaan hyvien ihmisten maineen rahan takia.

Alin Joe Frazier -pilkka oli myös säälimätöntä. Frazier ei vihannut valkoisia kuten Nation of Islam -aikakauden Ali, joten Ali kutsui häntä valkoisten saappaiden nuolijaksi ja setä Tuomoksi.

Alin holtiton käytös ja narsismi vahingoitti vastustajia ja amerikkalaista kulttuuria. Myöhemmin hänen sairautensa sekä kansakunnan huono omatunto rasismista ovat tehneet Alista harmittoman lemmikin ja menneiden vuosikymmenten symbolin. Vanhasta radikaalista on kehittynyt liki koko maan rakastama hahmo, mutta en ymmärrä miksi.

Jos Ali todella haluaa anteeksiannon, rodullisen sovun, ja kansallisen yhtenäisyyden symboliksi, hän voisi aloittaa pyytämällä anteeksi omia satuttavia kommenttejaan. Aika alkaa käymään vähiin.

Soundtrack: Three Six Mafia, It’s a Fight.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Ali häikäilemättömästi ja varsin mestarillisesti käytti hyväkseen niitä työkaluja, joita tuon ajan USA:n media tarjosi. Skandaalien jano oli kova. Tasan yhtä röyhkeästi hän suhtautui kaikkiin nyrkkeilyvastustajiinsa väristä riippumatta. Itse asiassa hän piti mediaa jatkuvasti pilkkanaan.
Mustalla rodulla ratsastaminen oli erikoista sikäli, että hänen kasvutaustansa oli varsin valkoinen valkoista äitiään myöten.

Minusta Ali oli vain eräs nyrkkeilyn harrastaja. Nyrkkeily kielletttiin antiikin aikana väkisin syntyvien aivovaurioiden johdosta. Alin merkilliset mielipiteet kuuluivat asiaan. Nyrkkeily on urheilua ja urheilu on heppoista viihdettä.

Hänhän oli amerikkalaisuuden unelma eli itse hankkinut asemansa kovilla nyrkeillä. Hieno valkoinen väestö halveksi häntä nekruna eli ei antanut arvoa. Suuttuuhan siitä suunnankin mies, kun aliarvioidaan antamatta tunnustusta. Uskonto kolahti lopulta mieheen vaikka ärsytysmielessä, mutta suurmieshän hän oli.

”Alin holtiton käytös ja narsismi vahingoitti vastustajia ja amerikkalaista kulttuuria.”

Vaikea sanoa, mitä tuonkaltaisesta jeesustelusta oikein pitäisi ajatella. Meissä kaikissa asuu sisäinen kukkahattutäti?

Tuskin Ali on enää kovinkaan monelle mikään vakasti otettava yhteiskunnallisden ajattelun idoli, pikemminkin persoonallinen ja ikimuistettava tyyppi nyrkkeilymestarina.
Antaa Alin olla nyt jo toivottamasti pehmenneine aivoineen rauhassa, ilman tilille vänkäämistä menneistä virheistä. Tai synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.

Niin, on se vaan sääli, ettei Ali kyennyt olemaan vain harmiton neekeriviihdyttäjä ja valkoisen ylivallan takuumies :-P (Ja tämä oli sitä sarkasmia) Maunulan olisi hyvä välillä poistua Atlantan valkoisilta kaduilta.

”Niin, on se vaan sääli, ettei Ali kyennyt olemaan vain harmiton neekeriviihdyttäjä ja valkoisen ylivallan takuumies :-P (Ja tämä oli sitä sarkasmia) Maunulan olisi hyvä välillä poistua Atlantan valkoisilta kaduilta.”

Näin juuri. Musta mies ei kerta kaikkiaan vaan voi olla rasisti. Kaikki mitä hän tekee on arvoitava siitä näkökulmasta, että hän siinä oikeutetusti ja urheasti taistelee sortajiaan vastaan. Uhri, mikä uhri. Aina

Nimim. Just on kirjoituksestaan päätellen täydellisen tietämätön Yhdysvaltain 1960-luvun historiasta, yhteiskunnallisista oloista sekä ammattinyrkkeilystä.

Maunula ei tunne kaikkia asian taustoja. Britanniassa tajuttiin Alin harrastama show ja siellä Ali myös osoittautui kaikkea muuta kuin rasistiksi. Hän totesikin aina Britannian olevan hänen toinen kotimaansa.

Pointti oli se, että Muhammad Ali oli jo nuoruudessaan syvästi loukkaantunut oman maansa kansinaamaisuuteen sekä rasismiin. Sen sijan Britannia vanhana imperiumina joka pyrki sulattamaan USA:ta paremmin kaikki etniset ryhmät yhteiskuntaansa edusti Alille sellaista yhteiskuntaa jota hän sisimmässään toivoi USA:han.

USA on matkalla tuohon Alin toivomaan suuntaan mutta matka on vielä pahasti kesken sillä USA:n sisäiseen ominaisuuteen kuuluu juuri se, että aina pitää olla yksi etninen ryhmä joka suljetaan ”meidän ulkopuolelle”. Tätä Maunula ei halua vieläkään tunnustaa mutta tämän ovat lukuisat amerikkalaiset tuttavani (valkoiset, mustat, aasialaiset) minulle suoraan kertoneet.