Miten lama näkyy Amerikassa – osa 1
Työmatkani Atlantan läpi paljastaa laman fyysiset jäljet.
Keskellä Buckheadia, Atlantan vaurainta naapurustoa, seisoo kolme joutilasta nostokurkea. Pari vuotta sitten ryhmä suursijoittajia osti pari kokonaista korttelia, pistäen ne välittömästi matalaksi. He aikoivat rakentaa paikalle luksusasunnoista sekä design-putiikeista koostuvan pilvenpiirtäjän.
Perusta valmistui, mutta työt näyttävät pysahtyneen täysin. Kaupunkilaiset spekuloivat josko projekti valmistuu koskaan. Atlantan ehkä kallein maapläntti on nyt ruma ja tyhjä kuoppa.
Matkan jatkuessa tuliterät mutta puolityhjät kerrostalot reunustavat tienvarsia. Henkilökohtaisen arvioni perusteella keskustan kodittomien määrä on ehkä kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Suljettu-kyltit kauppojen ja ravintoloiden ovissa ovat yleinen näky.
Tämä on ensimmäinen lama, joka tuntuu ja näkyy Etelän ns. aurinkovyöhykkeellä.
1970-luvun taantuma jätti Etelän valtaosin rauhaan. Itse asiassa taantuma rohkaisi monet Pohjoisen firmoista muuttamaan alhaisempien verojen, palkkojen, ja tuotantokustannusten Etelään. 1970-luvulla Keskilänsi ja Uusi Englanti menettivät kaksi miljoonaa työpaikkaa, mutta yksin Teksas sai miljoona uutta duunia.
Viimeiset neljä vuosikymmentä aurinkovyöhyke on ollut amerikkalaisten Amerikka. Pohjoisen murteet kuuluvat Atlantan kaduilla melkein enemmän kuin pehmeä Etelän kieli. Kun muutin Atlantaan vuonna 1992, metro-Atlantan alueella oli 2,6 miljoonaa asukasta. Nyt meitä on yli 5,5 miljoonaa.
Miksi lama on tällä kertaa iskenyt poikkeuksellisen voimakkaasti juuri aurinkovyöhykkeelle?
Merkittävä osa alueen kasvua on ollut kasvu itse. Ylikierroksilla käynyt rakennusteollisuus on satsannut Phoenixin ja Atlantan kaltaisiin kasvukeskuksiin, johtaen vahvaan ylitarjontaan sekä asunto- että kaupallisella rakennussektorilla.
Atlantan ylirakentaminen alkoi jo 1990-luvulla, jolloin suomalais-ruotsalainen Lars Gullstedt osti korttelikaupalla maata ja rakennuksia Midtownin alueelta. Massiiviset rakennushankkeet päättyivät konkurssiin.
Atlantaa on siunattu monipuolisella taloudella, eli se tullee selviämään lamasta pahemmin kutistumatta. Phoenixin suhteen tilanne näyttää huonommalta.
Klassisten talousoppien mukaan työvoima liikkuu alueelle jossa on paremmat palkat, ja firmat muuttavat alueelle jossa palkat ovat pienemmät. Liike jatkuu kunnes tuloerot tasoittuvat. Tasoittuminen on pitkälti tapahtunut.
Tämä lama ei tapa muuttoliikettä Etelään, mutta talouskasvun hidastuminen osoittaa trendin olevan hiljalleen tasoittumassa. Veikkaan Pohjoisen teollisuusalueiden varovaa comebackia seuraavien parin vuosikymmenen myötä.
Soundtrack: The Allman Brothers Band, Southbound.