Mitä tehdä työttömyydelle?
Työvoimapolitiikka on ollut lapsipuolen asemassa viime vuodet. Demokraatit ovat painottaneet vanhaa keynesiläistä ortodoksiaa mutta odotettua heikommalla menestyksellä.
Republikaanit ovat puolestaan toimineet vielä passiivisemmin. He ovat usein sulkeneet silmänsä koko työttömyysongelmalta tai sälyttäneet sen työttömien omaksi syyksi.
Äänekkäimmät republikaanit väittävät, että työttömyys poistuu eliminoimalla työttömyyskorvaukset: heidän fantasioissaan rahahanojen sulkeutuminen maagisesti virkistäisi työmarkkinoita ja pakottaisi laiskat työttömät takaisin hommiin.
Konservatiivinen työmarkkinoiden asiantuntija ja ajatushautomo American Enterprise Instituten tutkija Michael L. Strain julkaisi konservatiivisten älykköjen National Affairs -lehdessä kiinnostavan ja ennakkoluulottoman artikkelin, jossa hän tarjosi oikeistolaista reseptiä työmarkkinoiden parantamiseksi.
Strain kritisoi omiaan passiivisuudesta työvoimapolitiikassa. Järkähtämätön luottamus laissez-faireen ja veronalennusten ihmeelliseen kykyyn korjata kaikki ei riitä, hän sanoo. Strain tarjoaa republikaaneille konservatiivista reseptiä työmarkkinoiden piristämiseksi. Osa ehdotuksista on kiinnostavia ja sopisivat, sovelletuissa muodoissaan, yritettäväksi jopa muissa maissa.
Strain sanoo, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja konservatiivit ovat kiinnittäneet liikaa huomiota inflaatioon. Hän ehdottaa Fediltä vielä avokätisempää politiikkaa ja pitkäaikaisempaa sitoutumista alhaisiin peruskorkoihin. Inflaatioriski on tällä hetkellä minimaalinen, Strain uskoo. Luottamus alhaisen korkotason jatkumiseen lisäisi entisestään taloudellista aktiviteettia.
Yhdysvaltojen sisäiset työmarkkinat vaihtelevat rajusti. Koilliskulma kärsii korkeasta työttömyydestä, mutta esimerkiksi Pohjois-Dakotassa on likipitäen työvoimapula. Strain haluaisi, että vaikkapa New Jerseyn työttömät saisivat tiedotteen heidän alansa työpaikoista vaikkapa juuri Pohjois-Dakotan alueelta ja rahallista tukea muuttokustannuksiin uuteen osavaltioon.
Strain ehdottaa myös työnjakosysteemiä: firma A joutuu leikkaamaan 20 prosenttia työvoimakustannuksistaan.
Yleensä tämä tarkoittaa, että yksi viidestä työntekijästä joutuu kilometritehtaalle ja työtön siirtyy nyt kortistoon ja verotuloista maksettavien työvoimakorvausten piiriin. Mitä jos potkujen sijasta firma lomauttaisikin työntekijät yhdeksi päiväksi viikossa ja yhteiskunta maksaisi työntekijöille heidän menettämänsä palkan? Kaikki saisivat pitää työpaikkansa ja kustannukset yhteiskunnalle jopa alenisivat. Työttömyyden mukana tulevat sosiaaliset ongelmat (alkoholi ja muut huumeet, masennus, syrjäytyminen) helpottuisivat, ja yksilö sekä yhteiskunta säästyisivät vaikeilta kokemuksilta.
Jos työtön löytää työpaikan, Strain ehdottaa hänen palkitsemistaan rahallisella bonuksella. Pitkäaikaistyöttömyyden osasyynä on se, että ihmiset eivät halua pienipalkkaisempia tai heille mielestään sopimattomia hommia. Käteisbonus voisi kummasti innostaa työnhakijoita harkitsemaan uutta työpaikkaa.
Yhdysvallat kouluttaa yliopistoissaan joka vuosisatoja tuhansia ulkomaisia ammattilaisia. Juuri kun he ovat saaneet erinomaisen koulutuksen ja olisivat valmiita rikastamaan amerikkalaista yhteiskuntaa, Yhdysvallat lähettää heidät takaisin kotiin. Strain muistuttaa, että joka neljännen vuosivälillä 1995–2005 perustetun korkean teknologian firman perustajien joukossa oli maahanmuuttaja. Hän ehdottaa, että tiettyjen teknisten alojen yliopistoista valmistuneet ulkomaiset opiskelijat saisivat automaattisesti työ- ja oleskeluluvat Yhdysvaltoihin.
Osa Strainin ehdotuksista heijastaa republikaanista ortodoksiaa (minimipalkkojen tilapäinen poistaminen työkokelailta, säännöstelyn purku), mutta jotkut ehdotuksista ovat erittäin kiinnostavia ja lupaavia.
Strain on valtaosin oikeassa: sekä demokraatit että republikaanit ovat toistaiseksi toimineet vanhojen, vaistonvaraisten ja usein huonosti toimivien ideoidensa varassa. Innovatiiviselle, uusia uria aukovalle ajattelulle on tilaus.
Molempien puolueiden kannattaisi lukea Strainin essee huolellisesti.
Soundtrack: Glen Campbell, Wichita Lineman