Mitä on oikeus? Taistelu Scalian seuraajasta
Korkeimman oikeuden tuomari Antonin Scalian yllättävä kuolema aloitti taistelun Valkoisen talon ja senaatin republikaanien välillä.
Liki välittömästi Scalian kuoltua jotkut johtavat republikaanit sanoivat, että Scalian seuraajan nimitys pitää jättää seuraavalle presidentille, sillä se ilmaisisi ”kansan tahtoa”. Koska presidentti Barack Obama on virassa enää vuoden, nimitys presidenttiyden loppusuoralla ei olisi heidän mukaansa sopivaa tai demokraattista.
Presidentti Obama sivuutti lausunnot. Hän aikoo nimittää ehdokkaan ja tuoda hänet senaatin kuultavaksi nopeassa marssijärjestyksessä, kuten perustuslaki vaatii.
Seuraavan tuomarin nimitys saattaa osallistua Obaman presidenttiyden loppusuoran vaikeimmaksi ja kiivaimmaksi poliittiseksi tappeluksi.
Kiista tuomarinimityksestä saattaa vaikuttaa suomalaisesta hassulta. Eikö tuomarin tehtävä ole vain lukea ja tulkita lakia? Miten tuomarin poliittiset taipumukset voivat – ja saavat – vaikuttaa hänen tuomioihinsa näin paljon?
Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tehtävä on tulkita maan perustuslakia sekä varmistaa lainsäädöntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan tehtävien perustuslaillisuus. Maan poliittiset perinteet sekä perustuslain lyhyys ja dokumentin sisäiset jännitteet tekevät lain tulkinnasta vaikeaa ja kiistanalaista puuhaa.
Yhdysvaltojen perustuslaki on noin 10-sivuinen läpyskä, joka mahtuu helposti vaikkapa povitaskuun. Se on kiteyttänyt Yhdysvaltojen valtiomuodon 4543 englanninkieliseen sanaan.
Perustuslaki periaatteessa jakaa hallinnon liittovaltion ja osavaltioiden vastuualueisiin, mutta jako on kaukana selkeästä. Esimerkiksi niin sanottu necessary and proper -pykälä ja sisällissodan jälkeen voimaan astunut 14. lisäpykälä tekevät perustuslain tutkinnasta monimutkaista puuhaa avaten oven radikaalisti erilaisille poliittis-filosofisille tulkinnoille.
Necessary and proper -pykälä antaa liittovaltiolle laajat valtuudet tehdä mitä se parhaaksi näkee yhteisen edun nimissä. 14. lisäpykälä puolestaan muun muassa takaa kaikkien amerikkalaisten tasa-arvoisen kohtelun lain edessä (laki oli alun perin tarkoitettu juuri vapautettujen ex-orjien oikeuksien takaamiseksi).
Molemmat pykälät mahdollistavat liittovaltion sekaantumisen osavaltioiden asioihin, ja siten edustavat kiisteltyä harmaata aluetta perustuslaillisissa kysymyksissä: miten ja minne raja vedetään liitto- ja osavaltion oikeuksien väliin?
Hieman yleistäen voimme sanoa, että liberaalit valtaosin painottavat liittovaltion oikeuksia, kun taas konservatiivit uskovat paikallisen ja osavaltion kontrolliin.
Kiista on vanha ja merkittävä, sillä esimerkiksi kansalaisoikeustaistelu näkyi oikeusistuimissa kiistana osavaltioiden ja liittovaltion ajamien perustuslaillisten periaatteiden välillä: oliko osavaltioilla oikeus harrastaa rotuerottelua, vai antoiko liittovaltion perustuslain 14. lisäpykälä Washingtonille oikeuden kumota osavaltioiden rotuerottelu?
Kansalaisoikeustaistelu käytiin pitkälti oikeusistuimissa. Kun jakaantunut kongressi ei kyennyt purkamaan rotuerottelua, Yhdysvaltojen korkein oikeus otti ohjat päätöksissään, jotka muun muassa kielsivät rotuerottelun kouluissa ja julkisissa tiloissa (Brown v. Topeka Board of Education, 1954).
Nyt esimerkiksi useimmat republikaanien kandidaatit presidentiksi kritisoivat korkeinta oikeutta ja sen päätöksiä koskien esimerkiksi homoliittoja, aborttia ja terveydenhoidon uudistusta. He valtaosin painottavat, että nämä kysymykset pitäisi jättää osavaltioiden vastuulle.
Korkeimmassa oikeudessa on yhdeksän tuomaria. Scalia oli konservatiivien eduksi 5–4 jakautuneen instituution vankin konservatiivinen ääni. Jos Obama saa valita oman miehen tai naisen oikeusistuimeen, se heilauttanee korkeimman oikeuden tasapainon liberaalien eduksi.
Valkoisen talon isäntä vaihtuu joko neljän tai kahdeksan vuoden välein, mutta korkeimman oikeuden tuomarit saattavat istua virassaan vuosikymmeniä. Presidentit nimittävät tuomarit, ja senaatti joko hyväksyy tai hylkää nimitykset.
Nimittämällä tuomareita presidentit kykenevät muokkaamaan amerikkalaista yhteiskuntaa ja politiikkaa kauan omien kausien päättymisen jälkeenkin.
Soundtrack: Metallica, … and Justice for All